Kolmannen ikävuoden kohdalla helpottaa

Kirjoittanut Tanja


Onko kukaan muu kuullut lasten osalta lausetta "kolmannen ikävuoden kohdalla se alkaa helpottaa"? Itse olen törmännyt tuohon heittoon useammankin ihmisen sanomana ja nyt hieman vajaa kaksi kuukautta vaille kolmevuotiaan äitinä voin kyllä todeta lauseen pitävän paikkansa. 

Melkein kolmevuotias on monen asian osalta todella taitava ja jaksan hämmästyä useamman kerran viikossa, miten hienosti esikoinen osaa erilaisia juttuja tehdä ja hoitaa. Kolmevuotias on fiksu, kova puhumaan ja aina valmiina auttamassa. Ja jos apu ei kelpaa, niin siitä loukkaannutaan verisesti. 

Mitkä asiat on tuntuneet helpottaneen aiempaan nähden?

Vaipattomuus
Yksi viime aikoja merkittävästi helpottanut asia on pottailun oppiminen ja sen myötä tullut vaipattomuus. Vaikka en sinällään kokenut vaipanvaihtoa kovin rasittavana hommana, niin onhan se kuitenkin todella paljon nopeampaa ja yksinkertaisempaa, kun lapsi hoitaa homman potalla käyden.  Ihanan helppoa ja vaivatonta, etenkin kun pottailussa on päästy siihen pisteeseen, ettei siinä käymisestä tarvitse jatkuvasti muistutella ja esikoinen itse huolehtii potalle menemisestä hädän yllättäessä.

Pukeminen
Tämä vaihtelee kovasti päivien mukaan, mutta ainakin teoriassa lapsi osaa pukea itse. Käytännössä asia ei ihan aina toimi niin ja etenkin hankalina uhma-aamuina sukkien, housujen ja paidan pukeminen on ylitsepääsemättömän vaikeaa ja silloin on helpointa ja nopeinta antaa periksi ja pukea lapsi.


Ruokailu
Kolmevuotias osaa hienosti syödä ja juoda itse normaaleilla ruokailuvälineillä ja ilman suurta sotkua. Uusien ruokien kohdalla voi velvoittaa lasta maistamaan edes sen yhden suullisen verran, esikoinen kun helposti jättäisi uudet ruokalajit koskematta lautaselleen. Useimmiten hän maistamisen myötä huomaakin jonkin uuden ruuan olevan hyvää ja näin ollen saadaan laajennettua arkiruokien vaihtoehtoja monipuolisemmaksi. Reissuihin ei tarvitse aina ottaa eväitä mukaan, kun kaupasta, ravintolasta tai huoltoasemalta löytyy aina jotain, mikä maistuu myös kolmevuotiaalle.

Liikkuminen
Esikoinen jaksaa kävellä ja potkupyöräillä melko pitkiä matkoja, joten rattaita ei tarvitse ottaa ihan joka paikkaan mukaan. Helpottaa siirtymiä ja ahtaissa tiloissa kulkemista.

Nukkuminen
Jo jonkin aikaa ollaan oltu siinä pisteessä, että poika jää iltasadun jälkeen omaan sänkyyn ja nukahtaa sinne muutamassa minuutissa itsekseen. Enää yölliset peltikattoa rämisyttävät kaatosateet tai tuulenpuuskat eivät sotke yöunia, kun lapselle voi selittää mistä ääni johtuu ja hänen ymmärrys myöskin riittää tiedon sisäistämiseen. Satunnaisia painajaisia lukuun ottamatta esikoinen nukkuu yönsä ilman heräilyjä ja tarvittaessa kömpii ilman apuja meidän vanhempien väliin. Riittävä unen määrä on antanut itselle aivan uudenlaista jaksamista arkeen.

Puhe
Kolmevuotias puhuu jo todella paljon ja ymmärtää vieläkin enemmän. Arki helpottuu kummasti, kun on yhteinen kieli millä kommunikoida ja selittää erinäisiä asioita. Kolmevuotias on aika hauska juttukaveri ja hänen tarinoilleen saa nauraa useamman kerran päivässä.


Keskittymiskyky
Tämä on varmasti kovin lapsikohtaista ja vahvasti myös luonteeseen liittyvää. Nyt kolmen vuoden iän lähestyessä esikoisessa on ollut nähtävissä, että hänen keskittymiskykynsä kasvaa päivä päivältä. Hän saattaa uppoutua pitkiksikin ajoiksi palapelin tai junaradan äärelle leikkimään, eikä kaipaa tekemiseensä lainkaan muiden seuraa. Lapsen itsenäinen puuhastelu antaa itselle paremmin aikaa tehdä asioita lapsen hereilläoloajan aikana.

Auttamishalu
Kolmevuotias haluaa olla ihan kaikessa mukana. Vielä toistaiseksi se hidastaa huomattavastikin omaa tekemistä, mutta välillä lapselle voi keksiä tehtäviä, joiden suorittaminen myös helpottaa hieman omaa arkea. Esikoinen rakastaa mm. kukkien kastelua, astianpesukoneen tyhjennystä, pyykkien laittamista, pölyjen pyyhintää, ruuanlaittoa ja asioiden viemistä paikoilleen. Tietenkään hän ei selviä tehtävistä täysin itsenäisesti, mutta on ihanaa, kun toinen haluaa aina niin täysillä olla mukana auttamassa ja päivä päivältähän ne taidot kehittyvät ja auttamisesta on konkreettisemmin hyötyä.

Ymmärrys
Kuten aiemminkin olen jo todennut, kolmevuotiaan ymmärrys on jo melko laaja ja se helpottaa ihan kaikkea tekemistä. Lapsi osaa ottaa ohjeita vastaan ja yllättävän usein noudattaakin niitä. Hänelle voi kertoa, jos joku asia on esimerkiksi kuuma tai muuten vaarallinen ja hän ymmärtää varoa sitä. Jonkinlainen itsesuojeluvaisto on jo selvästi nähtävissä.

Muiden ihmisten merkitys kasvaa
Kolmevuotiaalle etenkin muiden lasten seura on jo todella tärkeää ja leikkipuistossa esikoinen valitsee äidin kanssa hengailun sijaan leikkitoverin jostain ikäisestään lapsesta. Haluan edelleen olla tärkeä lapselleni, mutta on myös todella helpottavaa, että hän koko ajan enenevissä määrin hakeutuu muidenkin seuraan ja osaa toimia itsenäisemmin.

Kaikki ikävaiheet ovat mielestäni olleet omalla tavallaan ihania ja muistelen niitä lämmöllä. Silti huomaan koko ajan nauttivani arjesta enemmän ja enemmän ja odotankin innolla sitä aikaa, kun kuopus on muutaman vuoden vanhempi ja kaikki tekeminen on varmasti hurjan paljon helpompaa verrattuna tähän hetkeen, kun hän täyttää kohta vuoden.

Mikä ikävaihe on teidän mielestä ollut paras ja milloin pikkulapsiarki alkoi tuntua kevyemmältä?

Ei kommentteja

Kiitos, kun jätät kommentin! :)