Karkkipäivä vai ei?

Kirjoittanut Tanja


Olen viime aikoina pyöritellyt paljon päässäni ajatusta lasten karkkipäivästä ja sen järkevyydestä. Vanhempi lapseni on himpun alle kolmevuotias ja hän ei satunnaisia suklaapaloja lukuun ottamatta syö vielä karkkeja. Haluaisin kuitenkin jo nyt päästä johonkin päätökseen, miten karkkien osalta olisi jatkossa fiksua toimia.

Lapsuuden karkkipäivä määrittää herkuttelua vielä aikuisenakin

Itselläni on pienestä pitäen ollut karkkipäivä ja huomaan edelleen 33-vuotiaana noudattavani tuota päähäni tiukasti pinttynyttä tapaa. Toisaalta se on ihan järkevää, koska silloin karkkia tulee syötyä vain kerran viikossa ja näin ollen määrän pitäisi pysyä kohtuullisena. Olen kuitenkin aina ollut hieman kateellinen niille ihmisille, jotka voivat avata karkkipussin, syödä sieltä muutaman karkin ja tyytyväisenä laittaa pussin pois. Itselläni tuollainen ei onnistu lainkaan ja uskon, että juurikin karkkipäiväkuvion takia minulle on muodostunut hyvin erilainen tapa syödä herkkuja.

Karkkipäivänähän normaalisti saa ostaa jonkin tietyn määrän herkkuja. Itselläni se oli lapsena jollakin tietyllä summalla karkkia, mikä yleensä tarkoitti karkkipussia ja jotain yksittäistä tikkaria sen kylkeen. Karkkeja oli lupa syödä vain yhtenä päivänä viikossa, joten joka lauantai söin tuon tietyn setin miettimättä sen kummemmin, tekikö karkkia mieli vai ei. Totta kai karkkipäivä oli lapsena aina kovin odotettu päivä ja karkin syöminen oli kivaa, mutta nyt aikuisena olen alkanut kyseenalaistaa tuota tapaa.


Uskon, että ilman karkkipäiväruutiinia söisin tänä päivänäkin karkkeja määrällisesti todella paljon vähemmän. Karkkien syömisestä tiettynä päivänä viikossa on tullut todella pinttynyt tapa, koska olen toistanut tuota ruutiinia lähes kolmekymmentä vuotta. Rutiiniksi on myös muodostunut se, että karkkeja syödään niin pitkään, että pussi on tyhjä tai huonon olon takia ei vain tee mieli enempää.

Ilman karkkipäivää karkkien syöminen saattaisi jakaantua useammalle päivälle kuin tällä hetkellä, mutta en usko, että syöty määrä olisi ainakaan nykyistä enempää. Voisin helposti kuvitella, että se olisi jopa nykyistä todella paljon vähemmän, koska ilman karkkipäivää minun ei kovin usein tee mieli syödä karkkeja. Siksi saattaisi mennä useampi viikko, etten söisi lainkaan karkkia, kun niiden syöminen perustuisi todelliseen mielitekoon, eikä tiettyyn päivään yhdistettyyn tapaan.

Onko karkkipäivästä enemmän haittaa kuin hyötyä?

Näiden pohdintojen myötä olen alkanut kyseenalaistamaan karkkipäivän järkevyyttä ja alan kallistua omien lasten kanssa ajatukseen, että karkkia tai muita herkkuja syödään silloin, kun niitä tekee oikeasti mieli tai on jokin tilanne, milloin niitä on tarjolla. Ei tiettynä päivänä viikossa, pussillista kertaistumalta syötynä.

En halua, että lapseni mättävät kasan karkkia vain pinttyneen tavan vuoksi. En myöskään halua, että heille tulee samanlainen tapa ahmia kaikki karkit kerrallaan pois, koska vain jonain tiettynä päivänä on lupa herkutella. Haluaisin, että karkkien (ja muiden herkkujen) syöminen olisi osa ihan normaalia elämää, eikä siihen tarvitsisi liittää hurjasti kieltoja tai sääntöjä.

Herkuttelua ilman huonoa omaatuntoa

Ainoa ongelma karkkipäivättömyydessä on tietysti se, jos karkkien ja herkkujen syöminen karkaa ihan käsistä ja niiden mässyttäminen on jokapäiväistä ja määrät tolkuttomia. Voiko tuollaiseen tilanteeseen kuitenkaan kovin helposti ajautua, jos pidetään kiinni riittävästä ja terveellisestä ruokailusta, eikä herkuttelusta tehdä koskaan sen kummempaa viikkojen kohokohtaa?

Haluaisin, että herkuttelusta tulisi sopivalla tavalla neutraalia toimintaa, eikä se olisi tapaan perustuvaa, palkintona toimivaa tai säännöillä todella rajoitettua. Itselläni herkuttelusta tulee helposti huono omatunto, etenkin, jos syön karkkeja useampana päivänä viikossa. Eikä se ole mikään ihme, koska koko lapsuuden ajan herkkujen syöminen oli sallittua vain yhtenä päivänä viikossa. Olen yrittänyt opetella tuosta karkkipäivätavasta eroon, mutta huomaan sen olevan helpommin sanottu kuin tehty.

Onko muilla vastaavia ajatuksia karkkipäivään liittyen tai tuleeko ilman karkkipäivää eläneillä mieleen jotain sellaisia näkökulmia, mitä en ole karkkipäivättämyyteen liittyen osannut lainkaan ajatella?

Ei kommentteja

Kiitos, kun jätät kommentin! :)