Vihdoin meillä nukutaan hyvin

Kirjoittanut Tanja


Tammikuussa kirjoitin postauksen meidän unikoulusta, joka meni täysin pieleen. Ei sillä, etteikö unikoulu olisi oikein toteutettuna voinut toimia, vaan meidän perheen tilanne unien osalta oli sellainen, ettei unikoululla ollut mitään mahdollisuuksia onnistua. Liian monen kuukauden huonoista öistä kertynyt univelka painoi ja jaksaminen, eikä myöskään pinna riittänyt toteuttaa unikoulua oikeaoppisesti alusta loppuun asti.

Tilanne tuolloin tammikuussa oli sellainen, että toinen meistä vanhemmista nukkui aina yönsä patjalla esikoisen sängyn vieressä. Jos esikoinen nukkui yksin omassa huoneessaan, hän aloitti heräilyt aina jossain vaiheessa puolen yön jälkeen ja heräili sitten loppu yön pahimmillaan jopa vartin välein. Meidän vanhempien uni katkesi siis taukoamatta. Tuolloin tammikuun unikoulukokeilun jälkeen päätimme, että esikoinen saa jatkossa tulla meidän väliin nukkumaan ja on pääasia, että jollakin keinolla koko perhe saisi vihdoin nukuttua yöt paremmin.

Hetken aikaa annoimme esikoisen kömpiä yöllä väliimme, mutta melko nopeasti totesin, ettei se ollut minun kannaltani toimiva vaihtoehto. Esikoinen on kovin levoton nukkuja ja pyörii ja potkii niin, että en itse saanut nukuttua kunnolla hänen nukkuessa meidän sängyssämme. Ajatuksena hyvä, mutta ei sitten kuitenkaan meille toimiva ratkaisu.


Maaliskuussa aloin olla jo todella epätoivoinen nukkumiskuvioiden osalta ja kaipasin jonkun muun näkemystä tilanteeseen. Törmäsin netissä Ensi- ja turvakotien liiton unichattiin, josta voi kysyä koulutetuilta unineuvojilta neuvoa vauvan nukkumiseen liittyen. Chat on tarkoitettu vauvojen uniongelmiin, joten esitöikseni kysyin, voinko kysyä neuvoa reilu kaksivuotiaan uniongelmissa. Ihana uniohjaaja vastasi, että voimme toki miettiä isommankin uniongelmaa ja hänen kanssaan viestiteltyäni sain vahvistusta omille ajatuksilleni ja päätimme ensin kokeilla siirtää kuopuksen nukkumaan esikoisen kanssa samaan huoneeseen. Muutaman yön jälkeen totesimme, että se ei kuitenkaan ole toimiva ratkaisu. Esikoinen jatkoi yöllisiä itkuja ja herätti samalla myös kuopuksen. Päätimme toteuttaa uniohjaajan toista ohjetta ja siirsimme esikoisen takaisin nukkumaan meidän vanhempien makuuhuoneeseen ja se olikin avain onnistumiseen!

Monien kuukausien piina ja uniongelmat helpottivat ja esikoinen on tuntunut löytäneen rauhan nukkumiseensa. Olin jo pitkään miettinyt esikoisen siirtämistä takaisin meidän makuuhuoneeseen, mutta se tuntui jollain tavalla takapakin ottamiselta, joten siksi en halunnut kokeilla tuota vaihtoehtoa. Ihan kuin esikoinen ei enää koskaan palaisi nukkumaan huoneeseensa, jos nyt hetkellisesti annamme hänen nukkua meidän makkarissamme. Nyt jälkikäteen kuitenkin tajuan, että ihan varmasti tulee vielä se päivä, kun hän on valmis nukkumaan yksin tai pikkuveljen kanssa. Se hetki ei kuitenkaan ole juuri nyt ja tässä tilanteessa paras vaihtoehto on antaa hänen nukkua meidän vanhempien kanssa.

Meidän makuuhuoneeseen siirtymisen myötä myös illalla nukahtaminen on helpottanut ja esikoinen jää kiltisti omaan sänkyynsä kuuntelemaan unimusiikkia ja nukahtaa yleensä muutamassa minuutissa sänkyyn jäämisen jälkeen. Omalta osaltaan nukahtamiseen on auttanut varmasti myös päiväunien poisjääminen, koska sen myötä poika on iltaisin oikeasti väsynyt, eikä unta tarvitse hakea hetkeä pidempään.


Myös kuopus on nukkunut todella hyvin yksin omassa huoneessa. Hän on sen verran herkkäuninen, että yksin nukkuminen on tuntunut olevan hänelle hyvin toimiva vaihtoehto. Välillä kuopus nukkuu koko yön heräämättä, välillä hänelle täytyy käydä laittamassa pudonnut tutti kerran tai kahdesti takaisin suuhun. Vauvalla on nyt jo jonkin aikaa ollut öisin käytössä kohistin, eli sovellus, josta voi laittaa erilaisia rauhoittavia ääniä yön ajaksi. Kuopus kuuntelee "brown noice"- ääntä nukuttamishetkestä aamuun asti ja uskon, että se on omalta osaltaan rauhoittanut öitä ja helpottaa hänen nukahtamistaan, kun hän öisin havahtuu hereille.

Lasten unissa tuntuu olevan vaiheita vaiheiden perään ja itse helposti jumittuu ongelmien kanssa, eikä löydä toimivaa ratkaisua, kun väsymys painaa ja hyvin nukutut yöt tuntuvat vain kaukaisilta haaveilta. Välillä askeleen ottaminen taakse päin voikin olla se oikea ratkaisu ja vaikka lapsi olisikin jo vuoden nukkunut omassa huoneessaan, voi kaikkien nukkumisen kannalta olla paras ratkaisu siirtää lapsen sänky hetkellisesti takaisin vanhempien makuuhuoneeseen. Tuon ratkaisun myötä meidän perheessä ollaan vihdoin taas vaiheessa, kun lasten nukkuminen ja nukuttaminen ei aiheuta stressiä ja koko perhe nukkuu pääsääntöisesti hyvin. Toivon, että sama tilanne säilyy myös tulevaisuudessa, eikä enää koskaan tarvitsisi palata yhtä katastrofaaliseen unitilanteeseen, missä olimme aivan liian monta kuukautta.

Ei kommentteja

Kiitos, kun jätät kommentin! :)