Vauvan my day 6 kk

Kirjoittanut Laura

Taas on aika vauvan vallata näppäimistö.  Muuton sekaisissa tunnelmissa täytti vauva puoli vuotta ja tuntuu, ettei hänellä ole kiire vielä mihinkään. Pyörien mennään eteenpäin, taaksepäin ja sivuille eikä pään kolhuilta voida välttyä.
Äiti kertoi minulle, että olen puolivuotias. Jotenkin se on hänen mielestään isokin merkkipaalu, minulle yksi päivä muiden joukossa. Olen alkanut opettelemaan muidenkin ruoka-aineiden syömistä kuin maidon. Minun oli todella vaikea ymmärtää aluksi syömisen saloja. Vanhempani yrittivät eri tavoin saada lusikkaa suuhuni, mutta en oikein innostunut siitä. Tykkään tehdä käsilläni asioita, joten äiti päätti kokeilla minulle ruokia, joita minun olisi helppo syödä itse. Tykkäsin tästä tavasta. Jos minulla ei ole kovin iso nälkä, saatan levittää ruokaa käsilläni ympäri lattiaa, mutta jos minulla on oikeasti nälkä, saan syötyä paljonkin kerralla. Välillä on alkanut tuntumaan siltä, ettei pelkkä maito riitä minulle mitenkään. Nälkä saattaa yllättää yllättävissä tilanteissa ja yleensä olen päättänyt ilmoittaa siitä kovaan ääneen huutamalla. Olen sen kuulemma perinyt äidiltäni, kovan äänen siis. Tykkään kovasti puurosta, varsinkin, jos siihen on sekoitettu jotain makean makuista sosetta. Saan myös syödä itsekin ruokaa. Äiti on ahkerasti kokkaillut minun käsiini sopivia annoksia ja olen monesti tykännytkin. Ehdoton lempparini on ollut mustikkamuffinsit, joiden syöminen on sotkuista ja pääsenkin yleensä niiden syönnin jälkeen aina pesulle. Äiti on myös yrittänyt etsiä ja ostaa minulle ruokailun avuksi erilaisia välineitä. Nyt kuulemma jännitämme jotain tautia ja äiti pohtii, uskaltaako minun kanssani lähteä yhtään mihinkään. Jokaista liikettä pitää harkita tarkkaan ja siksi onkin kuulemma hyvä, että isälläni on tulossa isyysloma. Pääsemme metsän keskellä karkuun kriisiä, joka tulee vaikuttamaan perheeseemme vielä, tavalla tai toisella.



Yöuneni menevät laidasta laitaan. Joskus uni maistuu minulle todella hyvin ja joskus saatan herätä viideltä. Kun herään, olen täysin pirteä ja monesti pyörinkin omassa sängyssäni tyytyväisenä. Saatan viihdyttää itseäni juttelemalla tutille tai omille käsilleni. Yöuneni ovat aika katkonaisia. Minulla ei varsinaisesti ole yleensä nälkä, mutta tutti ei riitä tainnuttamaan minua takaisin uneen. Tarvitsen tilkan, jos toisenkin maitoa. Äidin mielestä tämä homma on menossa ihan väärään suuntaan. Minulla alkaa unikoulu, jonka aikana joudun nukkumaan täysin isäni kanssa. Me opetellaan isän kanssa nukahtamaan ilman maitoa ja olisihan se aika kiva, etten heräisi edes yön aikana siihen tarpeeseen. Meillä on tavoite nukkua koko yö putkeen ja kaikkien pitäisi vielä nukkua omissa sängyissään.
Päiväunia nukun kaksi kertaa päivässä. Ensimmäiset nukun yleensä pari tuntia heräämisen jälkeen. Monesti nukahdan isoveljen päiväkotimatkalla, mutta äiti herättää minut puurolle, jonka jälkeen pääsen takaisin nukkumaan.  Toiset päiväunet nukun sitten iltapäivästä. Päiväunien pituudet vaihtelevat, koska minua ei haittaa tasainen meteli, mutta äkilliset kovat äänet saattavat minut herättää. Meidän naapurissamme on koulu ja tänne kuuluu myös silloin tällöin kirkon kellojen ääni, johon herään aina.


Minulla ei ole kiire mihinkään. Tykkään pyöriä ympäri asuntoa, mutta eteenpäin en vielä osaa mennä. Yritän kovasti potkia ja harjoitella, mutta en ole vielä sitä oikein tajunnut. Katselen ympärilleni ja ihmettelen maailman menoa. Tykkään leluista, joilla saa tehtyä ääntä. Paukutan leluja lattiaa tai ruokapöytää vasten. Seurailen paljon isoveljieni hommia ja monesti saatan myös jäädä tuijottamaan nuoremman isoveljeni ohjelmaa. Sellaista, jossa on paljon pieniä koiria. Niillä on hauskat nimet ja niillä on jokaisella jonkinlainen oma taito.
Minulla on jonkin verran saman ikäisiä ystäviä, joiden kanssa ihmetellään toisiamme. Olemme melkeinpä kaikki samana vuonna syntyneitä ja vielä tällä hetkellä hyvin erilaisilla taidoilla varustettuja. Käyn myös muskarissa sekä äidin kanssa pilateksessa, missä näen myös muita vauvoja. Äiti yrittää kuulemma saada viikkoihin jonkinlaista rytmiä. Nyt se kaikki on tosin ollut aika turhaa jonkun pöpön takia. Nyt en edes näe ystäviäni, koska kaikki yrittää välttää tartunnan saamista. En ole vielä päässyt yökylään kenenkään luokse, mutta äiti on puhunut, että kevään aikana sen pitäisi olla mahdollista. Luulen, että sen yön nukun hyvin, kun ei ole äiti tuoksumassa vieressä. Nyt minulla taitaa olla puuro aika, joten kuukauden päästä nähdään taas. Äiti käski sanomaan tähän loppuun, että muistakaa pestä käsiä, olla fiksuja, kuunnella suosituksia ja pysyä terveinä!


Ei kommentteja

Kiitos, kun jätät kommentin! :)