Mikä muuttui toisen lapsen myötä?

Kirjoittanut Tanja

Elämää vauvan ja taaperon kanssa on takana 9 kuukautta, joten nyt on hyvä hetki summata, mikä meidän perheessä on muuttunut toisen lapsen myötä. Välillä tuntuu, että ihan kaikki mahdollinen, mutta jos nyt vaikka 5 teeman kautta lähdetään pohtimaan asiaa.


1. Aika

Vauvan syntymän myötä tekemisen määrä kasvoi huimasti, mutta käytettävissä on edelleen ihan sama määrä aikaa kuin ennen toista lasta. Se tietenkin tarkoittaa sitä, että omaa aikaa on aiempaa vähemmän ja ajankäyttöä on osattava priorisoida paremmin. "Turhia", eli arjen ja elämisen kannalta ei niin oleellisia asioita on jäänyt todella paljon pois. Jos ennen toista lasta tuli tehtyä joka viikko kunnon viikkosiivous, niin nykyään voisi ennemminkin puhua kuukausisiivouksesta. Aikaa ei ole tuhlattavaksi jatkuvasti rätin kanssa kulkemiseen ja sen olemassa olevan ajan haluaa käyttää johonkin tärkeämpään, kuin kiiltävän kodin ylläpitämiseen. Tämä noin niin kuin esimerkkinä mainittuna, vastaavanlaisia asioita on paljon muitakin, joihin ei vain enää riitä samalla tavalla minuutteja käytettäväksi. Jos joskus vielä sai to do- listan joskus nollattua, niin nyt se tuntuu täysin mahdottomalta tehtävältä.

Meidän perheessä lasten päiväunet ovat menneet totaalisesti ristiin, joten enää ei pysty käyttämään lasten päiväuniaikaa tehokkaasti omiin juttuihin tai lepäämiseen, kuten pystyi vielä yhden lapsen kanssa. Se on vaikuttanut myös miehen töiden jälkeiseen ajankäyttöön, kun välillä on ollut pidempään todella huonosti nukuttuja öitä ja toisen tultua töistä kotiin on ollut pakko nukkua päiväunet, että selviää taas seuraavan yön valvomisista. Silloin toisen vanhemman on otettava hoitovastuu lapsista ja tietenkin se tarkoittaa sitä, että harrastuksille, tms. ei kyseisenä päivänä välttämättä riitä aikaa.

2. Raha

Ensimmäiseen lapseen verrattuna, toisen lapsen syntymä on ollut tähän asti paljon vähemmän lompakkoa kuormittavaa. Lapset ovat syntyneet sen verran pienellä ikäerolla, että meillä oli jo aikalailla kaikki vauvatavarat valmiina esikoisen jäljiltä. Kuopuksen syntymän myötä hankintalistalla oli isompien juttujen osalta vain tuplarattaat, pinnasänky ja toinen syöttötuoli. Tietenkin tuttipulloja, tutteja, yms. käyttötavaraa on pitänyt ostaa taas uutena, mutta pitkälti olemme selvinneet esikoiselta jääneillä vauvatavaroilla. Isompiin kulueriin on myös lukeutunut vauvan terveysvakuutus, jonka hinta on nyt kahden lapsen myötä noin 1400€ vuodessa.

Eniten meidän talouteen vaikuttaa minun pidempi kotona oloaika. Jos meille ei olisi tullut toista lasta, esikoinen olisi mennyt kaksivuotiaana hoitoon ja itse olisin palannut töihin. Nyt olen kotona melkein 1,5 vuotta pidempään, eli kaiken kaikkiaan 3,5 vuotta. Uskon, että toiseen lapseen liittyvä kulujen kasvaminen näkyy varmasti selkeimmin lasten kasvaessa. Ruokaan, vaatteisiin (vaikka kuopus varmasti paljon käyttää esikoisen vanhoja vaatteita), päivähoitomaksuihin, harrastuksiin, yms. menee aina tuplasti enemmän rahaa, mitä yhden lapsen kanssa.



3. Parisuhde

Toinen lapsi on vaikuttanut parisuhteeseen huomattavasti enemmän kuin ensimmäinen. Toki ensimmäisen lapsen myötä elämä muuttui totaalisesti, kun lapsettomasta parista tuli yhtäkkiä vanhempia. Jostain syystä toisen lapsen myötä tullut ajanpuute on tuntunut rasittavan parisuhdetta kuitenkin aiempaa enemmän. Yksinkertaisesti ei vain ole aikaa, jaksamista ja mahdollisuutta panostaa parisuhteeseen samalla tavalla kuin aiemmin. Päivät menevät tiiviisti lapsia hoitaessa, kotitöitä tehdessä ja perheenä puuhastellessa. Illalla jää tunnista kahteen tuntiin omaa tai parisuhteelle pyhitettävää aikaa ja valitettavan usein sitä tulee valittua yhdessä sohvalla telkkarin tuijottaminen. Mielellään vieläpä eri päissä sohvaa, koska haluaa olla sen pienen hetken ihan rauhassa ilman, että kukaan vaatii minulta yhtään mitään. Kuulostaa todella karulle, mutta toisen lapsen myötä oman jaksamisen rajat ovat olleet selvemmin nähtävissä ja valitettavasti se on tarkoittanut parisuhdeajasta nipistämistä.

Tilanne on kuitenkin onneksi muuttunut pikku hiljaa kuopuksen kasvaessa ja nyt ollaan esimerkiksi jo todella paljon helpommassa vaiheessa kuin vaikkapa muutama kuukausi sitten. Sanoisinkin, että mitä pidemmälle vauvavuosi etenee, sitä enemmän elämä on normalisoitunut ja helpottunut ihan kaikkien osa-alueiden osalta. Toisen lapsen myötä olen myös tajunnut, että parisuhteesta täytyy pitää aiempaa enemmän huolta ja sille on järjestettävä aikaa ihan eri tavalla kuin ennen. Muuten se helposti hukkuu väsymyksen ja aikapulan jalkoihin. Vaikka pikkulapsiarki haastaakin parisuhdetta, on se myös hionut meitä enemmän yhteen ja koenkin, että haasteista huolimatta olemme entistä vahvempi tiimi.

4. Esikoisen arki

Jos oma elämä mullistui lasten saamisen myötä, niin myös esikoisen elämän mullisti sisaruksen syntymä. Aiemmin jakamattoman huomion saanut esikoinen on joutunut totuttelemaan siihen, että huomio täytyy jakaa pikkuveljen kanssa. Etenkin imetyksen aikaan esikoisen kärsivällisyyttä testattiin, kun pikkuveli viihtyi tolkuttoman pitkiäkin aikoja rinnalla ja esikoisen oli vain opittava touhuamaan myös yksin. Tämä on mielestäni kuitenkin ollut vain todella positiivinen muutos, koska nyt esikoinen joutuu opettelemaan ihan normaaleja elämän pelisääntöjä, jotka helpottavat hänen sopeutumistaan päiväkotiin ja koulumaailmaan. Pikkuhiljaa on myös ollut ihana huomata, miten tärkeiksi tyypeiksi veljet ovat muodostuneet toisillensa ja koko ajan enenevissä määrin he tykkäävät puuhastella toistensa kanssa. Sisaruussuhde on siis äärimmäinen rikkaus kaikille lapsille, jotka sen saavat kokea.


5. Minä ihmisenä

Lasten saaminen on ollut elämäni paras asia ja muokannut itseäni ihmisenä enemmän kuin mikään muu asia. En osaa kovin hyvin eritellä, miten juuri toinen lapsi on minua muuttanut, mutta lasten saamisen myötä olen oppinut aivan uudenlaista vastuunkantoa, ajanhallintaa, sitkeyttä, jaksamista ja kykyä tehdä asioita. Elämästäni on tullut sisällöllisesti rikkaampaa ja tasapainoisempaa ja osaan paremmin arvostaa hetkessä elämistä. Tiedostan paremmin oman jaksamiseni rajat, omat kykyni selvitä erilaisista tilanteista ja sopivan itsekkyyden tarpeellisuuden. Olen kotona vietettyjen vuosien aikana ehtinyt pohtia omaa uraani, mitä sen osalta haluan ja uskon, että töihin palaa aiempaa itsevarmempi, innostuneempi ja motivoituneempi työntekijä.

Toki kahden lapsen asettama ajanpuute ja väsymys saa myös ne omat rumemmat puolet esille. Joskus pinna on aivan liian kireällä tai katkeaa aivan liian helposti. Joskus puolestaan tulee korotettua ääntä ihan turhasta. Kuopuksen vauvavuosi on myös jossain kohtaa näyttänyt liiallisen väsymyksen vaikutuksen mielialaan ja siksi tiedän nyt aiempaa paremmin, ettei omakaan jaksaminen loputtomiin veny ja synkkyys voi vallata kenen tahansa mielen, kun takana on tarpeeksi nukkumattomia öitä ja oman ajan puutetta.

Meidän kohdalla kaksi lasta ei ole mennyt siinä missä yksi ja elämä kahden pienen lapsen kanssa on yllättänyt raskaudellaan aina aika ajoin. Vauvavuoden ensimmäinen 6kk oli todella jaksamisen rajoja koettelevaa aikaa ja olen todella helpottunut, että ainakin nyt tuntuu siltä, että ne vaikeat ajat ovat takana päin ja päivä päivältä arki helpottuu. Näihin asioihin tietenkin vaikuttaa hurjan paljon se, että meillä ei ole tukiverkostoa, josta olisimme saaneet lastenhoitoapua ja molemmat lapset ovat kotihoidossa. Tilanne on varmasti hyvin erilainen niissä perheissä, missä isompi lapsi on päivähoidossa ja sukulaisilta on mahdollista saada apua ja tukea. Vaikeammista ajoista kuitenkin selviää ja nyt voin onnellisena todeta, että arki kahden lapsen kanssa on meilläkin sujuvaa ja mukavaa ja nautin kahden lapsen äitinä olemisesta päivä päivältä enemmän.

Ei kommentteja

Kiitos, kun jätät kommentin! :)