Koronan pysäyttämiä

Kirjoittanut Tanja



Viime viikolla meidän perheessä jylläsi oksennustauti. Ensin esikoisella ja muutaman päivän viiveellä myös itselläni. Makasin taudin kourissa sängynpohjilla ja selailin koronaan liittyviä uutisia hieman epäuskoisena. Vielä hetki sitten kukaan ei osannut aavistaa, kuinka paljon tuo viheliäinen virus tulisi vaikuttamaan meidän kaikkien arkeen. Kuinka se pysäyttäisi ja koskettaisi meitä kaikkia, vaikka sattuisikin olemaan onnekas ja henkilökohtaisesti säästymään kyseiseltä taudilta.

Viime perjantai tuntui jopa hieman ahdistavalta. Itse olin niin kipeä, että en kyennyt muuta kuin makaamaan sängynpohjalla ämpärin äärellä ja samaan aikaan sain mediasta lukea kauppojen tyhjenevistä vessapaperi- ja makaronihyllyistä. Tuskanhiki alkoi väkisinkin nousta otsalle, eikä pelkästään pienen kroppaani kurittavan kuumeen takia. Meidän vessapaperit alkoivat olla vähissä, esikoisen vaippapaketista oli käytössä viimeiset vaipat ja muutenkin jääkaappi kaipasi täydennystä. Mediaa ja somea seuraamalla oman sairaskuplan ulkopuolella näytti jylläävän ennennäkemätön paniikki, joka ajoi ihmisiä hamstraamaan hieman mielipuolisenkin oloisesti ruokaa, sekä sitä paljon puhuttua vessapaperia. Se tuntui oudolta ja pelottavalta, etenkin, kun itse olin taudin puolesta aivan pelistä pois ja arjen vastuu kaatui miehen niskaan.

Mies kävi hoitamassa kauppaostokset ja väkimäärä meidän lähiprismassa oli ollut aikamoinen. Vessapaperihyllyt olivat toden tosiaan loistaneet tyhjyyttä, eikä esikoisen vaippojakaan ollut saatavilla. Vaati neljässä kaupassa käynnin, että kaikki ostoslistalla olevat perustavarat olivat löytyneet. Tilanne, johon en uskonut Suomessa ihan heti törmääväni.

Ruokien osalta pitäydyttiin normaalissa viikkoruokamäärässä, mutta kuopuksen korvikkeita, soseita ja lasten vaippoja ostettiin hieman tavallista reilummin. Mihinkään ylenpalttiseen hamstraamiseen emme niidenkään kohdalla kokeneet tarvetta, sillä luotan siihen, että tavaraa ja ruokaa riittää kaupoissa. Sitä kun on kauppojen puolesta toitotettu moneen kertaan. Vaipat ja kuopuksen korvikkeet ovat kuitenkin sellaisia, mitä haluan oman mielenrauhani puolesta löytyvän kaapeista, ettei tarvitse kissojen ja koirien kanssa metsästää niitä useammasta kaupasta. Toivon kuitenkin, että alkushokin jälkeen ihmisten turvallisuudentunne pikkuhiljaa palautuu ja sen myötä myös ostoskäyttäytyminen asettuu järkevämmälle, todelliseen tarpeeseen perustuvalle tasolle.


Meidän perheessä mies on tämän viikon isyyslomalla ja meidän oli alun perin tarkoituksena lähteä risteilylle tai pienelle kylpylälomalle. Nyt koronan takia päätimme jo ennen eilisiä hallituksen päätöksiä karsia kaiken ylimääräisen liikkumiseen hetkellisesti minimiin ja pysyä lomaviikon kotosalla. Arki on kovin erilaista, kun ei ole niitä normaaleja uintireissuja, hoploppia tai muitakaan huvituksia, joissa yleensä tulee käytyä lähes viikoittain.

Minulla ja ystävälläni oli huhtikuun alkuun ostettuna reissu Mallorcalle, mutta nyt on itsestään selvää, että se jää tekemättä. Vielä joku aika sitten tuo reissu tuntui todelliselta henkireiältä, että saan hieman omaa aikaa ja jaksan taas lapsiarjen pyöritystä, koska voimavarat ovat alkuvuodesta tuntuneet olevan aika ajoin melko vähissä. Jostain syystä loman peruuntuminen ei ihan hurjasti nyt edes harmita. Kuopus on pian 9 kuukauden ikäinen ja tuntuu, että arki on helpottunut ja keventynyt todella paljon ja sen myötä oma jaksamisen taso on myös parantunut. Omaloma olisi tietenkin ollut ihana juttu, mutta ei kuitenkaan enää sellainen, mitä ilman en koe pärjääväni. Ja matkustella ehtii sitten taas, kun tilanne meillä täällä kotimassa kuin maailmallakin on rauhoittunut.


Vaikka korona on kaikkea muuta kuin toivottu vieras, yritän kuitenkin ottaa ilon irti tästä sen aiheuttamasta pysähdyksestä. Nyt on enemmän aikaa perheelle, ulkoilulle, kodin järjestelylle, blogille, jne., kun kaikki muu meneminen ja tekeminen on karsittu minimiin. Me ollaankin nautittu perheen kanssa aurinkoisista säistä ja sunnuntai iltana pakattiin kahvit, mehut ja pullat reppuun ja suunnattiin lasten kanssa retkelle lähimetsän kallioille. Pikku juttuja, jotka ovat etenkin näille pienille ihmisille niin ihanan isoja ja tärkeitä ja piristävät kummasti myös omaakin mieltä.

Pestään käsiä ja yritetään pysyä terveenä. Toivottavasti korona on pian historiaa!

2 kommenttia

  1. Viime viikolla oli kyllä kaupoissa melkoinen meininki kuuleman ja kuvien mukaan! Ei tarvinut onneksi itse lähteä ostoksille ryysikseen. Harmi, että matka peruuntui, joskus tilanteen rauhoituttua sitten uusi yritys! Toivotaan tietenkin, että korona olisi kohta historiaa, mutta kannattaa varautua henkisesti, että tästä voi tulla pitkäkin vitsaus. Muistelen itsekin sitä tammikuun alkua, kun kuulin uutisista ensimmäisen kerran uudesta koronaviruksesta Kiinasta. Siitä heräsi kylmäävä tunne, kun tammikuun lopussa Kiinasta uutisoitiin, että viruksen itämisaika voi olla älyttömän pitkä ja se voi tarttua jo sinä aikana - eli oireettomana. Oli kylläkin erittäin selvää, että se tännekin tulee, kun lennot Kiinasta jatkuivat Eurooppaan ja Suomeen. Nyt on helpottunut olo, kun täälläkin VIIMEINKIN jotakin tehdään leviämisen hidastamiseksi. Tilannetta on seurattu tammikuun lopusta saakka ja toimia on odotettu viikkoja. Terveydenhuoltomme ei muuten kestä. Täällä on jo nyt peruttu kiireettömiä aikoja tilanteen vuoksi. Parhaamme mekin täällä teemme tämän torjumiseksi, kaikki mitä tehtävissä on.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä se vahvasti on alkanut näyttää siltä, että kuukauden eristäytyminen on vasta alkua. Toivottavasti ihmiset nyt vain ottavat tilanteen tosissaan, ettei hallituksen tarvitse määrätä liikkumisrajoituksia, yms., jotka todella rassaisivat lasten kanssa (tai ilmankin) eläviä. Haastava tilanne kaikille ja erityisesti meidän päättäjille, jotka ovat myös hankalassa tilanteessa, uuden asian äärellä. Ei auta kuin tehdä ohjeiden mukaan ja toivoa, että tilanne saadaan mahdollisimman pian hallintaan!- Tanja

      Poista

Kiitos, kun jätät kommentin! :)