Vauva 7 kuukautta, mitä meille kuuluu?

Kirjoittanut Tanja


Vauvavuosi hupenee hupenemistaan ja vauva on jo seitsemän kuukautta vanha! Vaikka rakastin elämää vastasyntyneenkin kanssa, niin koen kuitenkin, että vauvan kasvaessa elämä kahden lapsen äitinä tuntuu päivä päivältä enemmän omalta jutulta. Niin vauva kuin esikoinenkin oppii huimaa vauhtia uusia taitoja ja seitsenkuinen pötkylä on jo kovin touhukas ja seurusteleva tyyppi, jos vertaa siihen alkuaikojen pieneen myttyyn, joka lähinnä vaan tarvitsi paljon imetystä, hoivaa ja hellyyttä. Itselleni sopii enemmän kuin hyvin, että lapsen kanssa pystyy kommunikoimaan vastavuoroisesti ja touhuamaan päivä päivältä monipuolisemmin.

Tällä hetkellä odotan vauvan kasvussa sitä, että vauva ja esikoinen pystyisivät leikkimään yhdessä. Se on iso rikkaus, mitä ei esikoisen kohdalla tietenkään ollut, koska hän oli ainoa lapsi. Jo nyt on huomattavissa, että vauva on todella kiinnostunut kaksivuotiaan puuhista ja eilenkin hän nauraa käkätti esikoisen kummalliselle yhden miehen hyppelyshowlle. Aina silloin tällöin esikoinenkin hakeutuu vauvan seuraan lattialle ja siellä nuo pienet pojat makoilevat vierekkäin ja puuhastelevat omia juttujaan. On siis selvää, että vauva viihtyy todella hyvin esikoisen seurassa ja varmasti kaipaisi huomattavasti enemmän meidän vanhempien seuraa ja leikittämistä, mikäli ei olisi esikoista, jonka touhuja saa seurailla ja jonka kanssa voi tulevaisuudessa leikkiä (ja tapella).



Aloitimme vauvan kanssa kiinteiden maistelun heti neljän kuukauden iässä ja nyt ollaan jo siinä pisteessä, että hän syö 5 kunnon ateriaa päivässä. Aamupuuron, lounaan, välipalan, päivällisen ja iltapuuron. Ruoat annetaan vauvalle pääsääntöisesti soseiden muodossa, mutta nyt kun hän vihdoin pystyy istumaan tarpeeksi tukevasti syöttötuolissa, ollaan pikkuhiljaa annettu hänelle myös sormiruokia itse maisteltavaksi. Imetystä olen pystynyt pitämään vielä jossakin määrin mukana ja yleensä vauva on rinnalla 2-3 kertaa päivän aikana. Kiinteiden myötä maidon määrä on selvästi laskenut laskemistaan ja muutenkin vauvan on usein todella vaikeaa rauhoittua syömään rinnalle. Imetin esikoista 7-8 kuukautiseksi asti, kunnes imetys vain itsestään jäi pois. Samoin tuntuu käyvän tälläkin kertaa ja olen saavutettuun imetystaipaleeseen todella tyytyväinen. Toivoin, että pystyisin imettämään kuopusta yhtä pitkään kuin esikoistakin ja ilokseni voin todeta, että tavoite on nyt aika lailla saavutettu.

Vauva alkoi hieman reilu viikko sitten ryömimään eteen päin (aiemmin osasi vain pakittaa) ja pääsee jo suht näppärästi siirtymään paikasta toiseen. Tätä taitoa odoteltiin tovi, jos toinen, koska jokunen viikko ennen joulua olin jo ihan varma, että vauva ryömii viimeistään jouluna. Joulust menikin vielä kuukausi eteen päin, mikä ei sinänsä haitannut, mutta viime aikoina vauva alkoi kovasti tuskastumaan paikallaan oloon ja tuntui, ettei sen takia oikein viihtynyt yksikseen lattialla leikkimässä. Nyt vihdoin hän pääsee tekemään tutkimusmatkojaan ja hieman kauhulla odotan sitä aikaa, kun hän pääsee kontalleen ja alkaa nousemaan tukea vasten, koska sitten alkaa se armoton alalaatikoiden ja kaappien tutkiminen ja tyhjentäminen.


Yöt ovat viime aikoina sujuneet todella hyvin ja vauva on jo hetken aikaa nukkunut ilman yösyöttöjä. Yösyöttöjen pois jäämisten myötä hän alkoi nukkua täysiä yöunia ja useimmiten yöt menevät joko ilman yhtään heräämistä tai korkeitaan kahdella tutin laitolla. Parempien yöunien myötä päiväunien tarve on selvästi vähentynyt ja nyt vauva nukkuu päikkäreitä kahdesta kolmeen tuntiin päivässä, kahdessa tai kolmessa pätkässä. Olemme pyrkineet vauvan kanssa välttelemään esikoisen kanssa aikoinaan tehtyjä nukutusvirheitä ja olemme nyt heti pienestä pitäen opettaneet vauvan nukahtamaan ilman aikuisen läsnäoloa omaan sänkyynsä. Se onkin pienen harjoittelun jälkeen alkanut onnistua ja on todella ihanaa, kun molemmat lapset nukahtavat iltapuuhien jälkeen itsekseen omiin sänkyihinsä, iltoihin on yhtäkkiä tullut itselle 30-60 minuuttia "lisäaikaa", joka aiemmin meni nukuttamiseen. Todellista luksusta!

Ei kommentteja

Kiitos, kun jätät kommentin! :)