Neuvola, mökki ja kaverisynttärit

Kirjoittanut Laura

Blogissa on ollut viikon mittainen luova tauko, kun otin pidennetyn viikonloppuloman itsekin ihan täysin loman kannalta. Vaikka blogi onkin rakas harrastus ja antaa itselleni paljon mahdollisuutta miettiä ja pohtia asioita eri näkökulmista, on siitäkin joskus hyvä pitää hieman vapaata. Nyt kuitenkin aika taas tehdä pieni kuulumispostaus viime viikon tapahtumista.
Suuntasimme keskiviikkona puolilta päivin kohta Pirkanmaata, kun mieheni oli ottanut saldovapaan torstaille. Saimme siis olla pitkän viikonlopun mökillä perheen kesken (tosin appivanhempani olivat myös mökillä). Kovasti toivoimme lunta ja mahdollisuutta pulkkamäkeen, mutta kuten viikonloppu osoitti, jäi tämä vain haaveeksi. Satanut lumi ei kovin kauan pysynyt maassa. Olikin koominen näky, kun Stiga, jota oli edellisenä päivänä käytetty mäenlaskussa, seisoi keskellä nurmikkoa seuraavana aamuna. Paikoitellen tuli vettä ihan hurjasti ja välillä tuntui, että ikkunat helisivät tuulen takia. Viikonlopun tavoitteeksi olin itselleni ottanut lomailun lisäksi sen, että pääsisin katsomaan patukalle uutta toppahaalaria. Meillä on käynyt tuuri, kun mökkimme sijaitsee samassa paikassa, kun Reiman Outlet myymälä. Vierailemme myymälässä aina, kun olemme mökkeilemässä. Yleensä jokaisella kerralla on joku tarve, jollakin lapsista jollekin vaatteelle. Jos ei toppahaalaria tai hanskoja tarvita, on myymälässä todella laaja valikoima vaatteita ja myös kaikki meillä olevat uintiasut ovat sieltä. Luulin, että selviämme tämän talven vielä samalla toppahaalarilla, mutta luulin väärin. Isovanhemmat lupasivat ostaa toppahaalarin patukalle joululahjaksi, joten pääsin lauantaina Reimalle valitsemaan sopivaa haalaria. Laadukkaista vaatteista saa aina maksaa itsensä kipeäksi ja tälläkin kertaa makuni ei pettänyt. Parhaimman näköinen haalari lähenteli 100€ hintaluokkaa (otetaan huomioon, että kyseessä on Outlet-myymälä), joten haalariksi ei valikoitunut oma lempi kuosini. "Tyydyin" hiukan halvempaan malliin, joka taisi olla patukan isän lempi kuosi. Haalarissa oli etuna polvien kohdalle tehdyt vahvikkeet. Ehkä puku tulisi pysymään ehjänä tämän talven kevääseen saakka.


Mökiltä ajoimme sunnuntaina suoraan patukan kaverin syntymäpäiville. Lapsien myötä olen jälleen pitänyt enemmän yhteyttä muutamaan vanhaan ystävääni, joilla on saman ikäisiä lapsia. Jännästi elämä heittelee. Voi mennä monta vuotta, ettei ole missään tekemisissä, kunnes elämäntilanteen muuttuessa yhteinen sävel löytyy jälleen. Patukan ystävä on ollut syksyn aikana meillä leikkimässä melkein viikoittain ja heidän ystävyytensä onkin muodostunut tärkeäksi osaksi patukan arkea. Patukka oli selkeästi odotettu vieras syntymäpäivillä. Olin ylpeä, kuinka hienosti hän hoiti lahjananto tilanteen. Kun syntymäpäiväsankari oli saanut lahjan avattua, nappasi patukka lahjan ja leikki sillä oikeastaan koko syntymäpäivillä olo ajan. Jännitin hiukan kotiinlähtöä, koska lahjan jättäminen sankarille saattaisi tuottaa pienen purkauksen. Tämän ikäisillä, kun on haasteita vielä ymmärtää lahjan antamista. Kaikki meni hyvin ja patukka vei lahjaksi annetun poliisiauton takaisin ja halasi vielä ystäväänsä. Synttäreillä oli ongintaa ja patukka pääsi onkimaan itselleen yllätyspussin. Pussin sisältä löytyi tarroja, rusinoita ja muutama suklaa. Voi sitä riemun määrää, minkä Ryhmä Hau- tarrat tuottivat. Yleensä vauvat ovat niitä, jotka monesti unohdetaan ja olikin positiivinen yllätys, kun typykälle oli varattu oma yllätyspussi. Hän ei tosin sitä käynyt onkimassa, mutta sai sen joka tapauksessa. Sisältä paljastui jääkaapissa kylmetettävä purulelu. Täydellistä, koska sellaista meillä ei vielä ollutkaan typykälle.


Maanantaina olimme tuttuun tapaan muskarissa, jossa pääsimme harjoittelemaan ensi viikolla olevaa joulujuhlaa varten. Oma asennoituminen pitää olla kohdallaan, koska taaperoiden kanssa ei esityksissä mene ikinä kaikki aina putkeen. Ja kun soppaan laitetaan vielä mukaan rummut ja musiikki, kirkkaat valot sekä yleisö, saattaa taaperomme paljastaa uusia puolia itsestään. Aikuiset ovat mukana lavalla esiintymässä, joten mitään sen isompaa ei onneksi voi sattua. Juhlista alkaakin parin viikon tauko muskariin, joka jatkuu jälleen loppiaisen jälkeen. Ilmoitin patukan kevääksi vielä samaan ryhmään, syksyllä olisi edessä ryhmän vaihtuminen, jos haluamme jatkaa muskaria. Ilmoitin myös typykän muskariin, samaan, jossa kävimme patukan vauva aikana. Läheisessä kirkossa pidetään ilmaista vauvamuskaria aina kerran viikossa. Tykästyin muskariin kovasti patukan aikana, joten odotankin innolla typykän kanssa sinne menemistä. Aikaa on välissä parisen vuotta ja onkin jännä nähdä, onko mikään muuttunut, vai onko samat laulut edelleen käytössä.


Tiistaina saimme luvan aloittaa soseiden maistelut, kun kävimme 4 kk neuvolassa. Tulemme jatkamaan täysimetyksellä puolen vuoden ikään asti, jos tarvetta lisäravinnolle ei ole. Tulemme kuitenkin päivittäin maistelemaan eri makuja, jotta typykkä alkaisi hiljalleen tottumaan makuihin ja saisi jonkinlaista kosketuspintaa eri ruoka-aineisiin. Onkin tutkittu, että maistelut altistavat ruoka-aineille ja näin voi monesti voi välttää mahdollisia ruoka-aine allergioita. Neuvolassa oli yhteisvastaanotto, eli mukana oli sekä terveydenhoitaja että lääkäri. Tämä on mielestäni erittäin toimiva käytäntö, näin ollen ei neuvolassa tarvitse käydä useaan otteeseen. Neiti on kasvanut erittäin hyvin ja painaakin jo noin 7,5 kg. Hän on tällä hetkellä muutama sata gramma painavampi kuin isoveljensä samaan aikaan. Pituutta neidiltä löytyy komeat 63,8 cm, ja hän kasvaa hienosti keskikäyrällä. Päänympärys mittaa mittailtiin jo viimeksi muutamaan otteeseen ja nyt myös minun päänympärykseni mitattiin. Neidin päänympärys on kuulemma isohko ja kasvaa yläkäyrillä. He halusivat siis katsoa myös minun päänympärykseni, jotta nähdään, onko se linjassa typykän pään kasvuun. Minulla on myös isohko pää. Syytä huoleen ei ole, mutta tilannetta seuraillaan. Lääkärikin totesi, että ehkä typykkä kasvaa minun mittojeni mukaan. Kaikki oli hyvin ja neiti kehittyy ja kasvaa hyvin. Typykkä sai kehuja nauravaisuudestaan, ihanasta hymystä ja sosiaalisuudestaan. Ainakaan vielä ei siis vierasteta. Kotona saimme ohjeeksi jumppailla kääntymistä mahalta selälleen, jotta liikerata tulee tutuksi ja vahvistuisi. Toisinpäin kääntyminen onnistuu kyllä ja leikkimatollakin huomaamatta liikutaan jo jonkin verran. Kohta alkaa se aika, kun saa sydän syrjällään varjella pikkuisen päätä kaikilta teräviltä kulmilta.
Loppu viikoksi on tiedossa paljon kaikkea kivaa, joka alkaakin tänään jo Tanjan kanssa. Varasin meille liput teatteriin ja toivottavasti pääsemme tänään katsomaan hyvää ja toimivaa komediaa. Sitä ennen käymme viinillä ja pääsemme pitkästä aikaa kahdestaan höpöttelemään. Mikä ihana viikonloppu tiedossa.
 

Ei kommentteja

Kiitos, kun jätät kommentin! :)