Kohta jo puolivuotias

Kirjoittanut Tanja


Hämmästelen vähintään joka toisessa postauksessa ajan kulua ja sitä, miten nopeasti vauva kasvaa. Voiko kohta tosiaan olla kulunut puolivuotta siitä, kun kurvasimme kamalissa synnytyspoltoissa Naistenklinikan eteen ja alle 30 minuuttia sairaalaan kirjautumisen jälkeen tervehdimme jo uutta perheenjäsentämme?

Nyt kun vauva on pian puolivuotias, arki on tuntunut asettuneen kivasti uomiinsa. Tuntuu, että se raskain vaihe on nyt selätetty ja olemme saaneet luotua omat rutiinit, joiden avulla päivät sujuvat kahden pienen kanssa hyvin. Kuten jo aiemminkin täällä kerroin, olin jokin aika sitten todella väsynyt. Väsymys iski päälle vauvan ollessa hieman alle kolmekuukautinen ja sitä kesti lähes kolme kuukautta. Nyt reilu viikon ajan on kuitenkin tuntunut erilaiselta, oma mieliala on ollut paljon parempi ja jaksamista on riittänyt tuohon kolmen kuukauden ajanjaksoon verrattuna paljon enemmän. Jotenkin on jälleen helpompi hengittää ja tuntuu, että alan taas eri tavalla nauttia vauva-arjesta ja lasten kanssa touhuamisesta.

Vauva on edelleen ollut todella tyytyväinen pienimies, joka on nyt enenevissä määrin alkanut viihtyä myös lattialla itsekseen leikkien. On helpottavaa, kun vauva ei koko ajan vaadi sylissä oloa, joten kädet ovat enemmän vapaat myös esikoiselle sekä kaikille kotitöille ja muille puuhasteluille. Hän on myös alkanut nukkua enemmän päiväunia ja nyt olemme alkaneet rytmittämään nukkumista niin, että toiset päiväunet osuisivat samaan aikaan esikoisen päikkäreiden kanssa ja näin ollen itselleni vapautuisi päivästä joko omaa-aikaa tai mahdollisuus ottaa päiväunet, jos yö on sattunut olemaan huonompi.

Yöt ovat rauhoittuneet siitä pahimmasta vaiheesta, joka minut varmaan pahiten aiemmin väsyttikin. Aiemman 1,5-2h välein heräilyn sijaan meillä nukutaan nyt 3-6 h pätkissä ja heräämisten määrä on rajoittunut 1-2 heräämiseen per yö. Kiinteiden ruokien aloittaminen on selvästi vaikuttanut unipätkien pituuteen, sekä päiväunien rajaaminen niin, että vauva ei nuku enää klo 16.30 jälkeen. Siten hän nukahtaa klo 20-21 välillä illalla ja herää aamulla kuuden tienoilla. Tällä hetkellä kiinteitä ruokia menee 4 ateriaa päivässä, aamupuuro, lounas, välipala ja iltapuuro. Pyrimme pian lisäämään vielä viidennenkin ruokailun, kun puolenvuoden rajapyykki saavutetaan. Ehkä sen myötä yöunet rauhoittuvat entisestään ja päästään pikku hiljaa eroon yösyömisestä.


Jos elämä vauvan kanssa on helpottunut viime aikoina, niin samaa voi sanoa myös esikoisen osalta. Pahin uhma on tuntunut ainakin hetkellisesti rauhoittuneen ja poika on ollut todella hyvän tuulinen. Olemme rajoittaneet ruutuajan tiukasti yhteen tuntiin päivässä ja se on selvästi vaikuttanut positiivisesti niin mielialaan kuin myös nukkumiseen. Uni ei ole enää läheskään niin katkonaista kuin ennen ja television vaatimisen sijaan hän leikkii ja touhuaa paljon enemmän. Ruutuaika siis tuntui hieman karkaavan käsistä viime aikoina, kun olimme koko perhe kolmen viikon jakson kipeinä ja myöskin sitä ennen, kun itse olin todella väsynyt ja telkkarissa pyörivien lastenohjelmien avulla sai välillä pientä hengähdystaukoa tai mahdollisuuden antaa jakamatonta huomiota vauvalle. Nyt muutama viikko ollaan menty tiukalla ruutuajan rajaamisella ja usein on myös päiviä, kun telkkaria ei avata lainkaan. Muutos on vaikuttanut myös meidän vanhempien telkkarin katseluun, koska emme avaa televisiota, kun esikoinen on hereillä. Turhien ohjelmien tuijotus onkin jäänyt aivan täysin ja aikaa on vapautunut muulle tekemiselle, sekä tietysti paremmalle läsnäololle lasten kanssa. Samaan aikaan olemme myös tietoisesti vähentäneet puhelimella roikkumista ja se on tehnyt itselleni todella hyvää. Olen viime aikoina lukenut paljon aiempaa enemmän kirjoja ja tuntuu, että mieli on paljon rauhallisempi ja keskittymiskyky parempi, kun puhelinta ei tule tarkistettua jatkuvasti. Suosittelen kokeilemaan, jos ruudut tuntuvat hallitsevan teidänkin perhettä. Muutoksen huomaa äkkiä ja sitten ei enää haluakkaan palata vanhaan.

Jouluun on enää viikko aikaa ja itselläni on vielä jouluvalmistelut hieman vaiheessa. Vielä täytyisi hankkia muutamia lahjoja, joulukuusi sekä jouluruuat. Lahjat aion käydä hankkimassa nyt alkuviikosta ja kuusi haetaan joku ilta läheiseltä kuusenmyyjältä. Ajatuksena olisi, että perjantaina koristelisimme kuusen ja viikonlopun aikana kävisimme tekemässä lahjakierroksen sukulaisten luona, koska aaton vietämme oman perheemme kesken. Mies on ottanut joulun välipäiviä vapaaksi, joten hänellä on mukavan pituinen joululoma ja näin ollen saamme viettää rauhallista ja reutouttavaa joulunaikaa koko perheen voimin. Joulu on itselleni kaikista juhlapyhistä se merkityksellisin ja odotan jo innolla kaikkea siihen liittyvää. Koska vietämme joulun ihan vaan keskenämme, niin joulusta puuttuu täysin aikataulut, eikä meillä ole kiire minnekään. Aamulla keitellään joulupuuroa, ulkoillaan ja käydään haudoilla. Sen jälkeen saunotaan, syödään jouluruokia ja avataan lahjat. Loppuilta meneekin pyjamat päällä rentoutuen, ehkä hyvän kirjan ja suklaakohvehtien äärellä. Esikoinen ja mies todennäköisesti uppoutuvat esikoisen saaman Brio junaradan pariin ja me voidaan vauvan kanssa köllötellä vierekkään sohvalla. Täydellinen joulu.

Miten te vietätte joulua?

Ei kommentteja

Kiitos, kun jätät kommentin! :)