Kätilölleni

Kirjoittanut Laura

Kätilölleni

Toivoisin kovasti, että olisit minulle se vahva tukihenkilö. Kertoisit minulle mitä, milloinkin tapahtuu, antaisit realistisia vaihtoehtoja ja ennen kaikkea kuuntelisit minua. Olisit rauhallinen, mutta tarpeeksi vaativa. Ammattitaitoinen, tilanteen tajun ymmärtävä, huumorilla sävytetty tyyppi olisi parasta. Haluan selkeitä ohjeita enkä kestä turhaa lässytystä ja ylimääräistä piiperrystä. Hädän hetkellä haluaisin sinun olevan vahva, etkä näyttäisi hätää tai kiirettä. Toimisit vauvan parhaan mukaan eikä tilanteen kriittisyys ja paniikki näkyisi kasvoillasi. Harvoin itse itken, mutta vakavissa tilanteissa itku tarttuu. Viimeksi menin shokkiin enkä saanut itkultani kunnolla hengitettyä. Lisähapen avulla meinasi taju lähteä, mutta paras kokemus oli olla silti läsnä, kun tärkeitä päätöksiä tehtiin.
Mieheni on suurin tukikallioni ja haluan hänen olevan läsnä mahdollisimman paljon. Siihen pisteeseen saakka, kun se on mahdollista. Hän tuntee minut paremmin kuin kukaan muu ja luotan häneen, jos tulee hetki, etten itse voi jostain syystä tehdä päätöksiä. Kuunnelkaa häntä ja hän on peili myös omiin tuntemuksiini. Olemme käyneet läpi hänen kanssaan niin moneen otteeseen esikoisen syntymän, että hän tasan tarkkaan tietää, mitä en halua ja mitä haluan.


Ensimmäisenä kaikessa on ajateltava vauvaa ja hänen hyvinvointiaan. Kovasti toivoisin kokevani alatiesynnytyksen, mutta en ole missään tapauksessa leikkaus vastainen. Jos tilanne sitä vaatii, niin ehdottomasti sektio on paras ratkaisu. En haluaisi vatsani muistuttavan ankkuria, joten jos vaan on mahdollista, olisi samasta leikkausarvesta syntyminen enemmän kuin toivottavaa. Itse synnytyksessä toivoisin saavani kaiken mahdollisen kivunlievityksen, mikä on mahdollista saada. Ainut mitä en halua kokeilla, on vesirakkulat. Niistä olen kuullut pelkästään huonoa ja erittäin kivuliaita kokemuksia.  Joten niille kiitos ei. Olen aika sisukas tyyppi ja kipu kynnykseni on korkea. Toisaalta en ole koskaan kokenut alatiesynnytystä, joten en osaa sanoa miten siihen reagoin. Tai siihen kipuun. En osaa synnytystä pelätä ja olen varustautunut kaikkeen mahdolliseen. En säikähdä helposti, ainoastaan jos vauvalla on jokin hätä. Silloin menen varmasti paniikkiin. Olethan silloin vahva!


Syntymän jälkeen haluaisin vauvan heti rinnalle. Viimeksi en tätä saanut kokea, vaan jouduin odottelemaan miestäni ja vauvaani yli puolitoista tuntia. Ensiksi en ollut edes varma, onko kaikki hyvin. Kukaan ei ollut tilanteen tasalla. Pitkään sitä ihmeteltiin ja arvottiin, ennen kuin sain tietää, että kaikki on kunnossa.  Vaikka synnytystapa olisi sektio, olisi vauva ihana edes nähdä hetkellisesti. Aina parempi jos saisin vauvan rinnalle. Mutta ymmärrän myös, ettei tämä ole hätäsektiossa mahdollista, sen kerran kokeneena. Jos joudumme jäämään osastolle, emme kaipaa perhehuonetta. Luulen, että selviän yöt yksin vauvan kanssa. Patukka ja bonuspoika ovat kotona, joten on helpompi järjestellä mahdollisesti hoitokuviot niin, että isä on kotona. Eniten toivoisin, että pääsisimme perhepesään, koska sinne voisimme molemmat jäädä. Olisi ihana saada yhden yön ajan tutustua pienokaiseen rauhassa ja aloittaa samalla imetystaivalta.
Ennen kaikkea toivon, että saisin samanlaista ammattitaitoista, luotettavaa ja asiantuntevaa kohtelua kuin esikoisen kohdalla. Vaikka kaikki meni ihan eri tavalla kuin olisi pitänyt mennä, jäi minulle loistava fiilis. Minulle ei jäänyt traumoja ja lähdin sairaalasta ajatuksella, että näin meidän esikoisemme syntymä tapahtui ja niin sen täytyi kuulua mennäkin. Tärkeintä minulle on, että saisin lähteä sairaalasta samalla tunteella. Meni synnytys miten tahansa, tuo tunne jättää olon, että kaikki meni täydellisesti.

Ei kommentteja

Kiitos kun jätät kommentin! Puhelimen Safari-selaimen kautta on ollut ongelmia Googletilin kautta kirjautumisessa ja kommenttien lähettämisessä. Ongelma ratkeaa, kun poistat puhelimen Safari asetuksista täpän kohdasta " Estä seuranta sivustojen välillä". Käytäthän jotain muuta selainta, mikäli googletilille kirjautuminen ei Safarin kautta onnistu.