7 viikkoa synnytyksestä, miten olen palautunut?

Kirjoittanut Tanja


Synnytyksestä on nyt kulunut 7 viikkoa ja kirjoittelinkin jo viime viikon toppeihin ja floppeihin hieman äitiysfysioterapeutilla käynnistä. Avaan nyt kuitenkin hieman tarkemmin ajatuksiani raskaudesta ja synnytyksestä palautumisesta, sekä siitä, millaista kuntotasoa tavoittelen nyt kahden lapsen syntymän jälkeen.

Kuten olen aiemminkin kertonut, olen palautunut synnytyksestä nopeasti ja hyvin. Synnytys oli helppo ja pystyin heti sen jälkeen olemaan jalkeilla ilman sen kummempia kipuja. Ensimmäisten päivien aikana keskivartalo tuntui todella "löysältä" ja sen kannattelu oli aivan hukassa. Vatsalihaksissa ja kyljissä tuntui väsymyksen tunnetta ja pientä kipua päivän rasitusten päätteeksi, vaikka en ensimmäisten päivien aikana tehnyt muuta kuin hoidin vauvaa kotona. Melko pian pääsin kuitenkin aloittamaan lenkkeilyt ja keskivartalon lihasten väsyminen väheni ja pian liikkuminen tuntui jo lähes normaalilta. Aloitin lenkkeilyt samoilla matkoilla, mitä jaksoin  kävellä raskauden viimeisellä viikolla. Todella pienestä ja kevyestä kävelystä siis lähdettiin liikkeelle ja pikkuhiljaa lisäsin matkaa ja vauhtia, kun edellisestä lenkistä ei tullut kipuja tai muita ikäviä tuntemuksia.

Olen käynyt lenkillä lähes päivittäin ja tällä hetkellä lenkit ovat kestoltaan noin tunnin luokkaa. Vauhti ja pituus määrittyvät sen mukaan haluaako esikoinen myös kävellä vai suostuuko hän istumaan koko matkan rattaissa. Lenkkeily on tuntunut hyvältä ja raskaudesta on jäljellä enää ajoittaista iltaisin rasituksen jälkeen tuntuvaa hiertävää kipua nivusissa ja pientä paineen tunnetta alapäässä. Äitiysfysioterapeutille kerroin näistä tuntemuksista ja hän oli sitä mieltä, että tuntemus johtuu lantionpohjan lihasten väsymyksestä, koska paineen tunne tulee aina vasta iltaisin. Sainkin fyssarilta ohjeita, miten lantionpohjan painetta voi vähentää. Tuntemukset ovat selvästi vähentyneet viime aikoina, joten uskon, että ne menevät ohi, kun kudokset saavat vielä lisää aikaa palautua ja teen ahkeraan lantionpohjan jumppaa.


Fyssari tarkasti vatsalihasten jännesauman tilanteen ja lihakset ovat hänen mukaansa palautuneet todella hyvin. Jännesauma oli leveydeltään kahden sormen levyinen, eli aikalailla normaalitilanteessa ollaan. Ainoastaan navan kohdalla jännesauma oli melkein kolmen sormen levyinen ja se on kuulemma vatsalihaksissa kohta, joka palautuu viimesimpänä. Fysioterapeutin mukaan tilanne on todella hyvä, vaikka synnytyksestä ei ole vielä kulunut kuin hetki. Ajan kanssa vatsalihakset tulevat palautumaan spontaanisti, vaikken tekisi niiden eteen sen kummempia harjoitteita.

Lantionpohjan lihakset ovat ihan ok kunnossa, vaikka parempikin tilanne voisi olla. Ennen esikoisen syntymää en ollut koskaan tietoisesti treenannut lantionpohjan lihaksia ja niiden jumppaaminen onkin tullut kuvioihin vasta 1,5v sitten. Esikoisen synnytyksen jälkeen jumppailin lantionpohjaa ahkerammin, mutta ennen seuraavaa raskautta lihasten treenaaminen jäi lähes täysin. Toisen raskauden aikana tein harjoitteita silloin tällöin ja synnytyksen jälkeen hieman aktiivisemmin. Fysioterapeutti tunnusteli lihakset tekemällä sisätutkimuksen ja hänen mukaansa lihasten voimataso on asteikolla 1-5 kolmosen luokkaa. Lantionpohjaan ei ole liittynyt mitään muuta oireilua, kuin iltaisin tuntuva paineen tunne. Jos tuo paineen tunne ei häviä kuukauden sisään, niin sitten on hyvä käydä tarkistuttamassa tilanne gynekologilla. Fyssarin mukaan kyse ei kuitenkaan ole laskeumista, joten todennäköisintä on juurikin se, että lihakset väsyvät päivän mittaan ja se aiheuttaa iltaisin paineen tunnetta. Nyt treenailen lantionpohjaa fyssarin antamien ohjeiden mukaan ja menen käymään vastaanotolla uudestaan kuukauden päästä. Haluan käydä fysioterapeutilla nyt ainakin muutaman kerran, vaikka mitään erityistä vaivaa ei olekkaan. Liikkumisen aloittamisen kannalta on kuitenkin mielestäni hyvä, että ammattilainen välillä arvioi tilanteen ja sen mukaan voin lisätä liikunnan määrää ja tehoa.

Paino on lähtenyt laskemaan itsestään synnytyksen jälkeen, kiitos imetyksen, kävelylenkkien ja aktiivisen arjen. Mikään kiire raskauskilojen pudottamisen kanssa ei ole ja ne saavatkin pudota omaa tahtiaan terveellisen ruokavalion ja kevyen liikunnan avulla. Raskauden myötä paino nousi noin 11kg ja tällä hetkellä ennen raskautta olleeseen painoon on matkaa 2kg. Pitkän ajan tavoitteena minulla olisi päästä takaisin painoon, jossa olin joitakin vuosia sitten, kun vielä treenasin paljon enemmän. Se kuitenkin saa odottaa ainakin sen ajan, että lopettelen vauvan imetyksen, koska en halua missään nimessä vaarantaa imetystä painonpudotuksen takia. Vaikka ruokavalioni on ollut aina perusterveellinen, olen nyt synnytyksen jälkeen ajatunut skippaamaan ruokailuja ja korvaamaan ruokailuja kiireessä hotkaistuilla voileivillä. Kroppa on väsyneenä ja nälkäisenä himoinnut sokeria ja "höttöhiilareita" ja niitä on tullut syötyä ihan liian paljon. Nyt viikon ajan olen siistinyt ruokavaliotani takaisin vanhaan, parempaan malliin. Olen jättänyt arkiruokailuista ylimääräiset sokerit pois ja panostanut säännölliseen ruokarytmiin ja laadukkaampaan ravintoon. Yritän syödä määrällisesti aiempaa enemmän, jottei imetys kärsisi huonosta ruokavaliosta ja liian vähiin jäävistä kaloreista.


Kävelylenkkien lisäksi alan nyt nostamaan kuntoani kävelemällä mäkiä ja portaita. Se on fyssarini mukaan sallittua tässä vaiheessa raskauden jälkeen, kun juokseminen on ajankohtaista vasta aikaisintaan ensivuoden tammikuussa, kun synnytyksestä on kulunut 6kk. Ilmoittauduin myös syyskuussa alkavaan pilatekseen, jonka toivon auttavan kadonneiden keskivartalon lihasten löytämisessä. Mäkitreenien avulla saan nostatettua sykettä ja tehtyä kropalle sopivalla tavalla hikitreeniä, jota olen kaivannut koko raskauden ajan todella paljon. Muita sallittuja liikuntamuotoja on pyöräily  ja uinti, joita voisin välillä myös vaihtelun vuoksi kokeilla, vaikka ne ei minun lempilajejani olekkaan.  Juoksemisen aion aloittaa sitten ensi vuoden puolella, kun lantionpohja ja vatsalihakset ovat palautuneet kunnolla. Tavoitteena olisi jossain vaiheessa päästä juoksukunnossa siihen pisteeseen, missä olen ollut joitakin vuosia ennen ensimmäistä raskautta.

Kahden raskauden myötä on ollut ihanaa huomata, miten suhtautuminen omaan kehoon on muuttunut paljon positiivisemmaksi. Olen tajunnut, miten vahva ja sopeutuva vartaloni on ja tietenkin olen ylpeä siitä, että se on antanut meille kaksi ihanaa lasta. Vaikka raskaudet ovat todella iso mullistus keholle, on vartaloni kuitenkin selvinnyt kahdesta lähekkäin olleesta raskaudesta ja synnytyksestä erinomaisesti. Kehon uskomaton kyky kasvattaa uusi elämä sisällään ja sen jälkeen palautua kaikesta todella nopeasti on todella ihmeellistä ja siksi meidän pitäisi kohdella vartaloamme sen ansaitsemalla tavalla.

Ei kommentteja

Kiitos kun jätät kommentin! Puhelimen Safari-selaimen kautta on ollut ongelmia Googletilin kautta kirjautumisessa ja kommenttien lähettämisessä. Ongelma ratkeaa, kun poistat puhelimen Safari asetuksista täpän kohdasta " Estä seuranta sivustojen välillä". Käytäthän jotain muuta selainta, mikäli googletilille kirjautuminen ei Safarin kautta onnistu.