Topit & flopit

Onpas kulunut viikko ollut monelta osin aivan älyttömän ihana. Tanja on saanut tehtyä monia tehtävälistalla roikkuneita pikkuasioita valmiiksi, jotka ei loppujen lopuksi vie ihan älyttömän paljoa aikaa, mutta jostain syystä niiden aloittamista aina vain siirtää ja siirtää. Tällaisia hommia on esimerkiksi viherkasvien multien vaihto, jääkaapin ja kylpyhuoneen perusteellinen pesu ja vaatekaapin siivous. Kuinka hyvä mieli sitä tuleekin, kun saa ruksia mielessä olevasta tehtävälistasta yli tällaisia itselle vähän epämieluisia tehtäviä, jotka kuitenkin ovat ennemmin tai myöhemmin tehtävä. Näiden kotitöiden lisäksi viikkoon on mahtunut hurjan paljon ulkoilua ja ollaankin joka aamu käyty pojan kanssa muutama tunti puistoilemassa ja kävelemässä lähiseutuja. Ihanaa, kun poika on jo sen ikäinen, että hän pystyy kävelemään itse ja nauttii leikkipuistossa touhuamisesta. Pojan lempipuuhaa on myös bongailla lähipuroissa viihtyviä sorsia, jotka ruuan toivossa nousevat aivan jalkojen juureen ihasteltavaksi. Tämä viikonloppu vietetäänkin rauhallisissa merkeissä oman perheen kesken grillikautta availlen. Tarkoituksena olisi myös tavata Lauraa ja patukkaa, koska julkaisemme maanantaina yhteistyöpostauksen, jota viimeistelemme vielä yhdessä.

Lauran viikko on mennyt rakenneultraa odottaen ja jotenkin viikko on tuntunut muutenkin erittäin tahmealta. Olo on ollut todella saamaton eikä motivaatiota ole riittänyt juuri mihinkään. Kaikki mitä pitääkin on tullut tehtyä, mutta silti on ollut olo, ettei ole saanut mitään aikaiseksi. Onneksi hyvin mennyt rakenneultra ja viikonlopun treffit piristävät mieltä ja loppuviikko sujuikin jo iloisimmin mielin. Rakenneultrasta on tulossa erillinen julkaisu ja siksi en sitä erikseen laita tämän viikon topeiksi, toppina löytyy yksi vuoden odotetuimmista päätöksistä.


FLOPIT

Himo kehittää itseään (Tanja)
Vaikka tämä viikko on ollut täynnä kivaa tekemistä ja ihmisten tapaamista, niin jostain syystä mieltäni on poltellut jonkinlainen himo päästä kehittämään itseäni tai toteuttamaan jotain "omaa juttua". En tiedä yhtään mikä se juttu olisi ja pääsääntöisesti pyörittelen mielessäni jonkinlaisia opiskelumahdollisuuksia. Olen pyöritellyt näitä samoja asioita päässäni jo monta kertaa aiemmin vanhempainvapaalla ja hoitovapaalla ollessani ja joka kerta tullut siihen tulokseen, että tässä elämäntilanteessa aika ja voimavarat eivät riitä opiskeluun. Vielä konkreettisempaa ajan riittämättömyys tulee olemaan varmasti vauvan synnyttyä, joten sen "oman jutun" pitäisi olla nyt jotain muuta kuin esseiden vääntämistä tai tentteihin lukemista. Onneksi minulla on sentään tämä blogi. Paikka, jossa voin toteuttaa itseäni kirjoittamalla. Välillä on myös ihanaa, kun pääsee tekemään yhteistöitä mielenkiintoisten yritysten ja tuotteiden parissa, joten niidenkin myötä pääsee olemaan luova ja käyttämään aivojaan aivan eri tavalla kuin kotiäitinä olemisessa. Siitäkin huolimatta kaipaan lisäksi vielä jotain, mutta en tiedä mitä. Piinaavaa, kun haluaisi tehdä, mutta ei tiedä mitä ja millä ajalla. Tunnistatteko te muut kotona pidempään olevat itsessänne samanlaisia ajatuksia ja mikä on teille se vastapaino äitiydelle ja kotona olemiselle?

Saamattomuus (Laura)
Raskausaika on edennyt tunteesta toiseen, eikä tämä viikko ole siinäkään mielessä poikkeus. Koko viikko on mennyt olotiloissa, ettei mistään tule mitään. Kaikki on raskasta eikä mikään asia tunnu siltä, että haluaisi ottaa tuumasta toimeen. Onhan se erikoista, että edellisellä viikolla olen siivonnut meidän keittiön roskakaapin, hinkannut jokaisen reunan ja heittänyt turhia siivousvälineitä ja toistakymmentä paperipussia pois. Tällä viikolla en olisi ikinä voinut edes miettiä tuollaisten hommien tekemistä. Normaalisti rakastamani työ on tuntunut aivan puulta ja on saanut oikeasti tosissaan motivoida itseään, jotta työpäivät eivät olisi menneet kireissä tunnelmissa. Päiväkodista tullut palaute on tuntunut maailmanlopulta (vaikka ei siis ole sitä ollutkaan) ja blogitekstien sisältö on tuntunut ihan sanahelinältä. Olisipa ensi viikolla jo pirteämpi olo ja saisi jälleen muokattua meidän yläkertaamme ja makuuhuoneita uuteen uskoon. Muutto projekti on edelleen kesken ja tämän viikonlopun aikana pitäisi saada patukan isoveljen huoneeseen kasattua parvisänky. Yleensä tykkään tämän kaltaisista talkoista, nyt ne tuntuvat vastenmielisiltä.

TOPIT



Edulliset vaatelöydöt pojalle (Tanja)
Viime aikoina olen ollut erityisen onnellinen hyvistä vaatelöydöistä, joita olen onnistunut tekemään pojalle. Olen aiemminkin kirjoittanut, että olen todella huono kirpputorien käyttäjä. Tykkään kyllä käydä välillä kirppareilla, mutta jostain syystä saalis jää aina kovin köykäiseksi ja en oikeastaan ikinä onnistu bongaamaan juuri siinä hetkessä tarpeellisia vaatekappaleita. Nettikirppareita selaan myös aika ajoin, mutta nyt esimerkiksi keväällä välikausikenkien menekki on sen verran suurta, että en ikinä ehdi sellaisten tullessa myyntiin ensimmäisenä linjoille ja olenkin aina jäänyt nuolemaan näppejäni nopeampien ehtiessä edelle. Olen kuitenkin ollut etenkin lapsen ulkovaatehankinnoissa suhteellisen onnekas, koska olen aina löytänyt laadukkaiden merkkien tuotteita todella hyvällä alennuksella. En ole kertaakaan maksanut pojan ulkovaatteista tai kengistä täyttä hintaa ja useimmiten alennus on ollut vähintään -50%, välillä jopa enemmän. Viimeisin löytöni oli Prismasta bongatut Vikingin välikausilenkkarit, jotka löysin 25€ hintaan. Lähtöhinta taisi olla 60€, joten alennus oli aika roima ja tuon 25€ maksaa laadukkaista, uusista kengistä jo kovin mielellään. Nyt mietin uskaltaisinko ostaa jo valmiiksi ensi talvea varten toppahaalarin odottamaan. Tällä hetkellä suosimiamme Reiman haalareita saisi -50% alella, joten hyvälaatuisen toppahaalarin saisi melko edukkaasti. Hieman vain mietityttää, kumpi koko olisi pojalle sopiva ensi talvena 80cm vai 86cm. Tämä talvi mentiin 74cm haalarissa, joka on nyt keväällä täydellisen kokoinen. 80cm haalari olisi varmasti passeli alkutalvesta, mutta meneekö se koko talven yli?


Verotiedot (Laura)
Olen se tyyppi, joka on oppinut kerran jättimätkyt maksaneena, että maksan aina varmuuden vuoksi enemmän veroja, jotta vältän varmasti mätkyt. Viimeiset kaksi vuotta on mennyt normaalia enemmän jännittäessä, koska äitiys- ja vanhempainraha sekä kotihoidontuki verotetaan hieman eri tavalla kuin palkkatulot. Olen äitiyslomani aikana käynyt moneen otteeseen muuttamassa tuloarvioitani ja laittanut myös tukien määrää suuremmaksi kuin se on ollutkaan. Näin olen pyrkinyt maksamaan enemmän veroja kuin olisi ollut tarve. Meillä olisi talous ollut todella tiukalla, jos olisin maksanut tuista suoraan tuon Kelan määrittelemän 25 % ja siksi olen tarkkaan laskenut prosenttiani. Olen äitiysloman ja kotihoidon aikana tehnyt myös osittain töitä ja saanut myös lomarahat sekä bonuksia, joten monet asiat ovat vaikuttaneet vuosiansioihini. Joten vuoden vaihtuessa sitä alkaa jännittämään minkälaisen veroilmoituksen saa ja laskee sen varaan, ettei sieltä ainakaan mätkyjä tulisi. Päätös tuli tänä vuonna normaalia aikaisemmin ja oli meille molemmille veronmaksajalle positiivinen yllätys. Minun täytyy vielä muokata omia tietoja  matkakulujen sekä työvähennysten osalta, joten tiedossa on vielä hieman muutoksia palautuksen määrään. Olimme jo etukäteen miettineet, että mahdolliset veronpalautukset käytetään yhteiseen perhelomaan ja palautuksia tulikin sen verran, että pääsemme oikein mukavalle lomamatkalle. Kohta tuleekin taas ajankohtaiseksi tutustua tulevan vuoden verotukseen tarkemmin, kun äitiysloma alkaa kesän aikana. Siinä on taas arvioitavaa kerrakseen, kun pitää yhdistellä ja summata tuloja ja tukia yhteen. Kiinnostaisiko tästä mahdollisesti ihan oma julkaisu blogissa?

Ei kommentteja

Kiitos kun jätät kommentin! Puhelimen Safari-selaimen kautta on ollut ongelmia Googletilin kautta kirjautumisessa ja kommenttien lähettämisessä. Ongelma ratkeaa, kun poistat puhelimen Safari asetuksista täpän kohdasta " Estä seuranta sivustojen välillä". Käytäthän jotain muuta selainta, mikäli googletilille kirjautuminen ei Safarin kautta onnistu.