Äitiys, bloggaus ja ruuhkavuodet

Jokin aika sitten saimme toiveen, jossa toivottiin, että kertoisimme blogiin liittyvästä ajankäytöstä ja äitiyden yhdistämisestä blogiin. Ajattelin hieman avata meidän näkemystämme blogiin ja someen. Siihen kuinka paljon käytämme aikaa ja miksi kirjoitamme ja tuotamme sisältöä myös Instagramiin. Suomi on pullollaan erilaisia blogeja, sekä sisällöntuottajia. Blogi on meille yksinkertaisuudessaan harrastus, johon panostamme kuitenkin paljon. Käytämme siihen paljonkin aikaa ja tekstimme ei synny monestikaan hetken mielijohteesta vaan käytämme niiden työstämiseen aikaa ja ideoimme etukäteen, mistä haluaisimme kirjoittaa. Pidämme melkeinpä päivittäin toisemme ajan tasalla blogiin liittyvistä asioista ja nyt viime aikoina on myös korostunut Instagramiin panostaminen. Blogi on meille pääasia ja tänne kirjoitamme tarkemmin asioista ja Instagram on taas meille täydennys kanava. Väylä, jota kautta toivomme saavamme lisää lukijoita blogiimme. Instagramissa voimme kertoa ja jakaa kuvia meidän arjestamme, pienistä hetkistä, joita on ihana tallentaa ja jakaa.


Blogin kirjoittaminen on meille harrastus sekä minulle itseni haastamista. Minulla on lukihäiriö, joka tekee kirjoittamiseen omat haasteensa. Joudun tekemään paljon töitä, en niinkään tekstin tuottamisen suhteen, vaan oikeinkirjoituksen kanssa. Huomaan, että parhaat tekstit syntyvät selkeällä kaavalla. Haluan kirjoittaa jostain minulle tärkeästä aiheesta ja tekstiä vain tulee. Päätän vain kirjoittaa ilman, että kiinnitän sen enempää huomiota ulkoasuun, oikeinkirjoitukseen tai kappalejakoihin. Tärkeintä minulle on hetkessä kirjoittaminen ja sen, että pääsen purkamaan sydämellä olevaa asiaa. Tai ei sen asian tarvitse olla edes mikään sen tärkeämpi pohdinta, minulle riittää, että saan jakaa lukijoille jotain. Sekin on ollut meille tärkeä pääteema, miksi kirjoitamme blogia. Haluamme kirjoittaa teille niitä arjen juttuja, ikäviä ja ihania asioita, jotka liittyvät äitiyteen, perhe-elämään ja lapsuuteen. Parasta onkin vuorovaikutus, jota blogi sekä somemaailma parhaimmillaan antaa.

Niin kuin jo mainitsinkin, blogi syntyi puhtaasta halusta kirjoittaa, jakaa ajatuksia ja olla tavallaan väylä purkaa omia ajatuksia muillekin. Meillä saattoi ensimmäisen äitiysloman aikana olla paljon pitkiä keskusteluja lenkeillä, milloin mistäkin mieltä painavasta aiheesta liittyen vauva-arkeen. Monesti tekstit syntyvätkin omista mieltä painavista ajatuksista. Emme välttämättä pyri antamaan valmiita vastauksia vaan enemmän kertoa minkälaisia pohdintoja me olemme tiettyjen teemojen kanssa tehneet. Blogi on meille tietyllä tavalla oma, mutta yhteinen päiväkirja, johon voi palata. Täällä näemme myös lapsiemme kehitystä, koska aika kultaa monesti muistot ja täältä näkee niitä haasteita, joita olemme kohdanneet ja tulemme kohtaamaan. Elämme perheinämme hyvin erilaista arkea Tanjan kanssa, joka antaa myös vertaus pohjaa moneen asiaan ja antaa myös blogiin monipuolisesti erilaista sisältöä. Kirjoitusten otsikoista ja sisällöstä näkyykin hyvin elämän tilanteemme. Pyrimme jakamaan sisältöä hyvin avoimesti ja turhaa arkea kaunistelematta. Teemme kuitenkin rajausta tiettyihin aiheisiin ja haluamme säilyttää tietynlaisen yksityisyyden, siksi meistä ei ole esimerkiksi ollenkaan kasvokuvia eikä lapsia tai perheenjäseniä mainita yleensä nimillä.


Blogin kirjoittaminen perustuu pitkälti mielipiteisiin, tapoihin tehdä asioita ja siihen, kuinka paljon olet valmis antamaan itsestäsi muille ihmisille. Blogi- ja somemaailma on taistelutanner, jossa tuntemattomilla ihmisillä on "vapaus" kertoa tavalla tai toisella, mitä mieltä ovat mistäkin asiasta. Tämä korostuu mielestäni vapaudessa kommentoida tuntemattomien ihmisten elämää sekä tapaa tehdä asioita. Jotenkin tuntuu, että tämä maailma antaa jonkinlaisen oikeuden kertoa sanoja säästelemättä, mitä mieltä mistäkin on. Olen monesti pohtinut suurten vaikuttajien samaa vihaa ja kommentteja, kuinka ihmiset voivat olla törkeitä. Kuinka joku kehtaa käyttää sanoja toisten mollaamiseen, sanoja, joista itselle nousee punaposkille. Ihan tosissaan vaan sen takia, että joku on rohkea ja uskaltanut avata omaa elämäänsä. Onko ihmistä, jota mollaa, pakko seurata? Onneksi emme ole kohdanneet vihaa tai mollaamista, vaikka kerromme ja pohdimme välillä asioita, jotka varmasti herättävät tunteita. Toivoisin kaikkien aina muistavan, että asiat ja mielipiteet riitelevät ja niistä voi aina keskustella. Se ei tarkoita sitä, että tarvitsisi myöntyä toisen mielipiteisiin vaan ainoastaan kuunnella toisen näkökanta.

Käytämme bloggaamiseen aikaa hyvin vaihtelevasti ja siihen vaikuttaa paljon viikon sisältö. Joskus saatan kirjoittaa monta tekstiä päivässä, joita työstän pikkuhiljaa, riippuen kuinka monta julkaisua olemme sopineet tekevämme viikolla. On myös ollut hetkiä, jolloin minulla on saattanut olla monta tekstiä valmiina luonnoksissa ja olen joutunut hieman miettimään mitä haluan julkaista. Olemme tehneet Tanjan kanssa pohjan, johon kirjaamme, mitä olemme julkaisemassa. Näin saamme sisältöön monipuolisuutta ja vältämme saman teemaisten tekstien julkaisemista peräkkäin. Joskus on ollut mukava tehdä yhteisjulkaisuja, mutta enemmän tykkäämme kirjoittaa omat juttumme. Meille on vakiintunut jonkinlainen rytmi viikoittaiseen julkaisumäärään ja sovimme aina viikoittain, kumpi meistä julkaisee, ja kuinka monta julkaisua on aina kyseisellä viikolla. Normaalilla viikolla julkaisemme neljä tekstiä, joista yksi on aina viikonloppuna julkaistava Topit ja Flopit.
Monesti kerron miehelleni, jos tarvitsen viikonloppuisin kirjoitusaikaa ja sitä aina saan. Tämä tarkoittaa, että toimistosta kuuluu näpytys, kun kirjoitan korvanapit korvissa. Näin pystyn parhaiten keskittymään eikä alhaalta kantautuvat leikkien äänet eivät häiritse minua. Monesti hyödynnän myöhään alkavat työpäivät eli kirjoitan aamuisin ennen töihin menoa. Aamuisin tuntuu, että minulla on energiaa kirjoittaa ja jotenkin saa tekstiä tuotettu parhaiten. Vien patukan päiväkotiin ja tuon pienen kävelyhetken aikana herään. On ihanaa ollut huomata, kuinka mieheni on ymmärtänyt bloggauksen tärkeänä asiana minulle ja onkin monesti toiminut minun assistenttinani ottaen kuvia ja antamalla minulle sitä tärkeintä eli aikaa. Voisin kuvitella, ettei kirjoittamiselle riittäisi muuten tarpeeksi aikaa, varsinkin nyt kun käyn töissä.


En koe, että bloggaaminen olisi jostain pois. Hyvin suunniteltu ajankäyttö tuo riittävästi aikaa perheelle ja kirjoittaminen pysyy harrastuksena. Instagramin käyttöä voisin silloin tällöin vähentää ja Instagramin suurin käyttöaste koostuu muiden bloggaajien tai vaikuttajien stoorien kuuntelusta tai julkaisujen lukemista. Eli en mielestäni jaa kaikkea instaan enkä näin ollen käytä siihen kovasti aikaa. En osaa sanoa paljon tämä kaikki vie minun aikaani enkä toisaalta koe sitä tarpeelliseksi. Jos kaikki arjen pienet asiat ovat tasapainossa ja kaikkea tekee kohtuudella, riittää aikaa kaikkeen. Hurjalta välillä tuntuvat omat ruutuajat, joita puhelimeni kertoo viikoittain. Huomaan, että loma-aika lisää selvästi ruutuaikaa ja onneksi ruutuaika puhelimelle ei kerry pelkästään Instagramin pohjalta. Paljon sitä kertyy myös tiedon etsimisestä, sähköpostin käytöstä, whatsuppista ja monesta muusta.
Yhteistöitä teemme myös aina silloin kuin vastaan tulee joku meille ajankohtainen ja blogimme teemaan sopiva ehdotus. Olemme kieltäytyneet yhteistöistä, joissa olemme kokeneet yhteistyön olevan meille sopimaton tai korvaus työmäärään verrattuna on ollut kohtuuton. Nämä muutamana esimerkkinä siis. Yhteistyöt tuovat jonkin verran näkyvyyttä lisää, mutta eivät ole kuitenkaan se pääasia. Toivomme, että yhteistyöt toisivat myös lukijoille jotain, kuten alekoodeja tai arvontoja. Muutaman arvonnan olemme kustantaneet ihan omasta pussista, koska olemme sen kokeneet arvokkaaksi ja tärkeäksi blogimme kannalta. Ja arvonnat ovat yleensä liittyneet johonkin virstapylvääseen, esimerkiksi kun olemme saaneet tietyn määrän julkaisuja tai blogin synttärit. Meille on tärkeää tuoda esille, kun teemme yhteistöitä ja siksi ne on aina erikseen merkattu julkaisun alussa.

Paljon olemme pohtineet näkyvyyttämme ja sitä kautta sitä, kuinka saisimme blogimme pariin lisää lukijoita. Olemme tutkineet ja googlettaneet näkyvyyteen liittyviä asioita, mutta emme koe sitä niin, että tekisimme täysillä töitä uusien seuraajien saamiseksi tai, että blogimme lukijamäärät yhtäkkiä kasvaisivat räjähdysmäisesti. Luotamme omaan tekemiseemme ja toivomme, että meidän tekstimme, stoorimme ja juttumme tuovat omalla painollaan lisää ihmisiä meidän seuraamme. Me nautimme kirjoittamisesta suuresti ja blogi tuo meille paljon iloa. Toivomme, että se tuo myös teille jatkossa, niin kuin se on toivon mukaan tuonut jo nyt.

Ei kommentteja

Kiitos kun jätät kommentin! Puhelimen Safari-selaimen kautta on ollut ongelmia Googletilin kautta kirjautumisessa ja kommenttien lähettämisessä. Ongelma ratkeaa, kun poistat puhelimen Safari asetuksista täpän kohdasta " Estä seuranta sivustojen välillä". Käytäthän jotain muuta selainta, mikäli googletilille kirjautuminen ei Safarin kautta onnistu.