Varhaisultran uutiset

Vihdoin se päivä koitti, että pääsimme ultraan katselemaan pientä ihmisen alkua. Kovasti jännitin etukäteen ja Bulevardille päästyämme valmistauduin henkisesti huonojen uutisten vastaanottamiseen. Jotenkin sitä valmistaa aina itseään pahimpaan. Ehkä sitä on näin helpompi vastaanottaa huonoja uutisia, jos niitä tulee. Ei aseta toiveita kovin suuriksi ja näin on helmpompi henkisesti, jos ruudulla ei näykkään sitä, mitä pitäisi. Juuri ennen meidän aikaa, oli käytävässä vastassa pariskunta, jotka kyynelehtivät tullessaan tutkimushuoneesta. Tämä ei helpottanut oloa ollenkaan. En osannut ajatella, että kyseessä saattaisivat olla surun kyyneleiden sijasta onnen kyyneleet. Vaikka siinä jännitystilassa ei todellakaan ajatellut sitä positiivista puolta. Toivon, että tämä pariskunta vuodatti onnen kyyneleitänsä.


Alun jorinoiden jälkeen pääsin tutkimuspöydälle ja geelin päälle laitettu anturi liikkui totutuin liikkein. Ja sieltä se meidän pikkuinen ihmisen alku tuli näkyviin. Sydämen syke näkyi heti ja vauvan liikkeet olivat selkeät. Hän oli hereillä. Eikä hänellä ollut aikomustakaan olla yhteistyökykyinen, aivan kuten isoveljensäkin aikoinaan. Onneksi näimme heti, että hän oli aktiivinen ja yritti jopa imeä peukaloa. Saimme tästä tilanteesta napattua kuvan ja saimme sen muistoksi. Vauvan mittojen ja tiettyjen rakenteiden saaminen oli haastavaa. Vauva oli masussa niin aktiivinen, ettei kunnon kuvaa saatu otettua mahan päältä. Kätilö totesi erinäisten yritysten jälkeen, että tutkimus täytyisi tehäd loppun alakautta.


Ja saimme samantien mallikuvan. Kuulemma täydellinen asento. Niskaturvotus oli 1,3, joten oli oikein mallikas ja rajojen sisäpuolella. Kätilö otti pääperämitan moneen otteeseen. Jonka jälkeen oli päänrakenteiden vuoro. Eikä vauva päästänyt kätilöä tälläkään kertaa helpolla. Kätilö koputteli masun päältä ja yritti saada vauvaa kääntymään. Juuri, kun hän oli kääntymässä, ja kätilö oli saamassa kuvaa, kääntyi vauva takaisin eikä antanut ottaa itsestään kuvaa. Kätilö totesi, että päänrakenteet olisi kokeiltava ottaa masun päältä. Joten jo toiseen otteeseen muutimme suunnitelmia ja kokeilimme eri keinoja, jotta saisimme vauvan oikeassa asennossa näkyviin. Anturia pyöriteltiin ja käänneltiin ja väänteltiin eri kohdista ja eri asennoissa. Eikä pään kaikkia tarvittavia rakenteita saatu näkyviin. Kätilö painoi jo masun päältä niin, että minua vihloi. Yritin sitkeästi hymyillä ja tuijottaa ruutua, jossa meidän pikkuinen liikkui. Kätilö totesi, että oli saanut tarvittavat kuvat, että eiköhän nämä kelpaisi. Kunnes kätilö nappasi kohdan ja sai täydellisen kuvan päästä. "Nyt tuli hieno". Huh, saimme kaiken tarvittavan ja kaikki oli hyvin.


Kätilö merkkasi koneelle ja neuvolakorttiin tarvittavat mitat. Ja muutti lasketun ajan. Sitä aikaistettiin hieman, vauva oli hieman isompi viikkoihin nähden. Mietin jälkikäteen, että olisipa patukan kohdalla toimittu samoin. Silloin minulle todettiin, että kun laskettu aika heittää alle viikolla, ei laskettua aikaa muuteta. Nyt se heitti sen kolme päivää ja se muutettiin. Elokuussa meille tulisi vauva ellei hän päätä olla isoveljensä. Silloin hänestä tulee syyskuinen.

ps. Olethan käynyt osallistumassa blogin synttäreiden kunniaksi järjestettyyn arvontaan. Haluamme arpoa teidän lukijoiden kesken kirjan, jonka koemme olevan tärkeä työkalu arjen haasteiden keskellä. Käy kurkkaamasta se täältä ja osallistu arvontaan!


Ei kommentteja

Kiitos kun jätät kommentin! Puhelimen Safari-selaimen kautta on ollut ongelmia Googletilin kautta kirjautumisessa ja kommenttien lähettämisessä. Ongelma ratkeaa, kun poistat puhelimen Safari asetuksista täpän kohdasta " Estä seuranta sivustojen välillä". Käytäthän jotain muuta selainta, mikäli googletilille kirjautuminen ei Safarin kautta onnistu.