Topit ja Flopit

Viikko on vierähtänyt ja on aika Topeille ja Flopeille. Lauran viikko on mennyt ikävä kyllä aikamoisten tummien pilvien alla, mutta onneksi nyt kaikki huono tuuri on kerätty loppuvuodeksi. Toivottavasti jatkossa mennään positiivisissa merkeissä. Siksi Laura ei olekaan listannut, jotain tiettyä asiaa flopiksi vaan koko viikko on kertaheitolla yksi iso floppi. Onneksi tähän viikkoon on mahtunut myös iloisiakin uutisia. Tanjan viikko on mennyt osittain jännittäessä ja suuren helpotuksen ja onnentunteen kanssa fiilistellessä. Tällä hetkellä mielen ja olotilan täyttää aika vahvasti raskaus, joten tämän viikon topit ja flopit liittyvät tietenkin myös tähän asiaan.

TOPIT

Itse tehdyt lahjat (Laura)
Olen aina ollut sellainen DIY-tyyppi. Olen yrittänyt jokainen joulu antaa jotain itse tehtyä. Mielestäni se antaa ihan oman lisän lahjalle ja tuo saajalle sellainen fiiliksen, että häneen on oikeasti panostettu ja nähty hänen eteensä vaivaa. Olen jo joululahjojakin miettinyt ja selaillut sen tiimoilta ahkerasti Pinterestiä ja bujokin on täyttynyt erilaisilla ideoilla. Törmäsin selaillessa myös isänpäivälahjaideoihin. Minulla on patukan isälle jo lahjat hankittuna, mutta oli minun pakko jotain tehdä myös itse. Näin ollen tulin siihen tulokseen, että patukan papat tulevat saamaan osittain itse tehdyt lahjat. Heille on varattu myös muutakin pientä muistamista, mutta teimme heille "Onnenpotku" bokserit. Ostin yksiväriset bokserit, joihin painoimme patukan jalan kuvan. Kirjoitin jalanjäljen alle " Onnenpotku" sekä patukan nimen ja vuosiluvun. Boksereista tuli hauskat. Vaikka ne eivät tulisi ikinä käyttöön, ovat ne ihana muisto vuosien päähän. Tästä intoutuneena suuntaan bujon pariin ja aloitan aikataulutuksen lahjojen teolle. Projekti ei sinäänsä ole työläs, eikä vaadi suuria ponnisteluja, on se silti aikataulutettava ja suunniteltava. Joulu koputtelee jo oveen ja kohtahan se sitten on jo täällä. Sitä ennen on vaikka mitä tehtävää ja viikonloput täynnä jo ohjelmaa.


Raskausultra (Tanja)
Tällä viikolla käytiin alkuraskauden ultrassa ja saatiin tietää, että vatsassa kasvaa pieni ihmisen alku ja kaikki oli niin hyvin, kuin tällä hetkellä voi vaan olla. Se on tietenkin tämän viikon paras uutinen ja aivan mielettömän ihana ja onnellinen asia meidän perheelle. Tässä raskaudessa olemme päättäneet, että emme sen kummemmin aio peitellä raskautta nyt kun ultrassa on saatu vahvistus, että kaikki on hyvin. Esikoisen kohdalla panttasimme tietoa aina ensimmäisen kolmanneksen loppuun asti. Ihan vaan varmuuden vuoksi, jos jotain sattuisi, niin ei sitten tarvitsisi kertoa kenellekkään. Kesällä kuitenkin tajusin, että en ole ihminen joka osaisi salata isoja vastoinkäymisiä, vaan itselleni on tärkeää saada puhua myös niistä vaikeista asioista ja pettymyksistä. Siksi tällä kertaa emme piilottele onneamme, vaan iloitsemme täysillä tästä ihasta uutisesta.

FLOPIT

Pahoinvointi (Tanja)
Suurimmalle osalle raskaana olevalle on hyvin tuttua alkuraskauden pahoinvointi ja väsymys. Pahoinvointi on ollut tällä kertaa suht hyvin siedettävää koko päivän kestävää etomista ja vatsan vellomista, joka pysyy jotenkin aisoissa jatkuvalla syömisellä. Ennen saatoin skipata lounaan ja syödä aamupalaksi vain pari leipäpalaa, mutta nyt on pakko syödä ruokaa aivan todenteolla. Peruna ja pasta ovat aivan tämän hetkisiä lemppareita, koska niillä saa tankattua itsensä kunnolla täyteen, eikä hetkeen tarvitse kärsiä oksetuksesta. Pahoinvointi tuntuu kuin nälän aiheuttamalta verensokereiden laskulta ja sen aiheuttamalta huonolta ololta. Toisaalta syödyt ruokamäärät tuntuvat aiempaan nähden todella isoilta, mutta  toisaalta nyt lounaan ja kunnon aamiaisen myötä sitä tulee vihdoin syötyä ennemminkin juuri niin kuin kuuluisikin, eli ehkäpä aiemmin olen elellyt aivan liian pienillä ruokamäärillä. Vaaka ei ainakaan vielä ole lähtenyt nousukiitoon, joten painon puolesta ei tarvitse olla huolissaan. Onneksi mieliteotkin kohdistuvat ihan puhtaaseen ruokaan, eikä syntilistalta löydy mitään sokerisia tai rasvaisia herkkuja.


Synkkien pilvien alla (Laura)
Viikko on ollut sellainen, että olisi turha listata tähän jokainen floppi oman otsikon alle. Vaikka karua ehkä onkin, koko viikko on kokonaisuutena ollut aivan karmea. Sitä on sävyttänyt rahanmeno, huonosti nukutut yöt, huoli ja jäätävät stressipiikit. Ne teistä, jotka seuraavat meitä Instagramin puolella, eivät ole välttyneet näiltä minun viikon "kohokohdilta", mutta kerron niistä nyt vielä täälläkin.
Jouduimme viime viikolla vierailemaan Uudessa Lastensairaalassa. Sain puhelinsoiton päiväkodilta, että patukka on kaatunut ja lyönyt sen seurauksena päänsä niin pahasti, että ei ole oma itsensä ja ei tahdo pysyä hereillä. Paniikinvallassa lähdin hakemaan lasta päiväkodilta ja viemään sitä sairaalaan tarkastukseen. Matkan aikana tuli jo selväksi, että olemme selvinneet säikähdyksellä, mutta olihan se hyvä käydä tarkistuttamassa poika. Kaikki todettiin olevan hyvin. Kun olin lähdössä sairaalasta, autoa käynnistäessä auto ilmoittaa Airbag Errorista ja rattia kääntäessä ratti " rapisee". Soitto miehelleni, joka lupasi selvittää mihin auton voisi viedä arvioitavaksi. Saman puhelun aikaa mieheni myös ilmoittaa, että yksi lähisukulaisistamme on menehtynyt pitkän taistelun jälkeen ja perhettämme on kohdannut suru. Ajattelin, että nyt on yhdelle päivälle tullut niin paljon kuraa niskaan, ettei tällä viikolla voisi enempää sitä tullakaan. Vein auton eilen tarkastettavaksi ja viaksi ilmoitettiin se, mitä oli alunperin epäilty. Oli siis halvempi vaihtoehto niistä jotka meille oli annettu, kuitenkin sen reilun 500€. Nyt sitten odotamme vastausta auton myyneeltä yritykseltä, koska auto on alle puoli vuotta sitten ostettu ja menisi kuluttajasuojan puitteissa heidän korvattavaksi. Kävimme tarkoituksella yrityksen yhteistyökumppanikorjaamolla näyttämässä autoa ja he ovat sieltä yhteydessä auton myyneeseen yritykseen. Jännityksellä odotan, että meneekö tämä näin kivuttomasti vai joudummeko tämän asian riitauttamaan. Se voisi olla jo vähän liikaa tähän jatkoksi, koska viime yö oli tämän viikon kruunaus.
Viime yönä olemme päässeet valvomaan ei pelkästään patukan , mutta myös naapureidemme toimesta. Olemme joutuneet kuuntelemaan musiikkia keskellä yötä niin, ettei ilman korvatulppia olisi nukkumisesta tullut mitään. Mieheni on kävellyt yöllä naapureidemme ovelle soittamaan ovikelloa ja juttelemaan naapureiden kanssa, mutta kukaan ei ole tullut avamaan. Avoimen ikkunan takia, mieheni on kuitenkin kuullut keskustelun, jonka takia tiedämme heidän kuulleen kyllä ovikellon. Heillä on myös kotona megafoni, jonka käyttö keskellä yötä on ihan sairaan ärsyttävää. Olemme olleet pitkäpinnaisia heidän suhteen, mutta en aijo jatkossa nukkua omassa kodissani korvatulpilla vain sen takia, ettei naapurit noudata järjestyssääntöjä ja rikkovat kotirauhaa. Aamun olen kirjoittanut palautetta meidän taloyhtiölle. Väsyneenä olen tunnetusti vielä kärttysämpi kuin normaalisti näissä tilanteissa. Sanoin miehelleni, että kirjoitan palautteen, mutta lähetän sen vasta huomenna. Ja ennen sitä taidan sen lukea kertaalleen läpi, jotta voin sitä sensuroida, jos on tarvetta. Mielelläni kuulen teiltä kokemuksia häiritsevistä naapureista. Miten tilanteita on selvitelty? Mitä voisimme tehdä asian suhteen?

Ei kommentteja

Kiitos kun jätät kommentin! Puhelimen Safari-selaimen kautta on ollut ongelmia Googletilin kautta kirjautumisessa ja kommenttien lähettämisessä. Ongelma ratkeaa, kun poistat puhelimen Safari asetuksista täpän kohdasta " Estä seuranta sivustojen välillä". Käytäthän jotain muuta selainta, mikäli googletilille kirjautuminen ei Safarin kautta onnistu.