Mitä äiti tekee vapaapäivänä?

Otin itselleni vapaapäivän. Päivän, jolloin minulla olisi vapaus tehdä juuri sitä minä haluan. Raitista ilmaa lenkin muodossa, ehkä jotain hömppää telkkarista, jotain hyvää lounaaksi,paljon kahvia ja kirjoittamista. Pyykkienlaiton lomassa voisin kuunnella kirjaa ja illalla ihan lukea kirjaa. Jostain syystä olen muutaman viikon ajan ollut täynnä energiaa. Olen päässyt kotona siihen tilaan, ettei pyykit roiku telineillä viikkoja vaan niiden ollessa kuivat ne viikataan ja laitetaan suoraan kaappiin. Olen päässyt vihdoin siihen toivomaani tilanteeseen, että asioita voi tehdä jatkuvasti eikä niin, että ne kerääntyvät ja lopulta ne kaikki tehdään hirveellä agreraivolla yhden päivän aikana. Siksi tuntuukin, että voin käyttää kerrankin vapaapäivän niinkuin haluan ilman, että on velvollisuutta tehdä välttämättä yhtään mitään. Ja se on todella rentouttavaa.


Aloitin itse asiassa vapaapäivän jo edellisenä iltana, kun päätin lukea aloittamaani kirjaa niin pitkään, että silmät vaan eivät enää pysyneet auki. Yleensä tämä tapahtuu vartissa. Kirja olikin turhan mukaansa tempaava ja sähsähdin trillerin keskeltä tähän maailmaan, kun mieheni lähti käymään vessassa. Olin pitkästä aikaa lukenut vajaa kaksi tuntia putkeen ilman, että olin väsynyt kesken kaiken tai ylipäätänsä tajunnut ajankulkua. Inhoan yleensä kirjojen alkuja, koska ne ovat aina niin sekavia ja tylsiä. Monesti on sellainen olo, ettei kirja vie tarpeeksi nopeasti mukanaan ja kirja jää sen takia helposti kesken. Nyt kuitenkin olin alun saanut luettua jo aikaisemmin ja siksi pääsin uppoutumaan murhamysteeriin nopeasti. Olisin varmasti jaksanut lukea kirjaa pidempäänkin, mutta järki sanoi toista. Edessä saattoi olla edellisen yön toisinto ja siihen tarvitsi edes hetken unta. Joten maltoin jättää kirjan odottamaan seuraavaa iltaa tietäen, että voin sitä lukea taas niin kauan, kun vaan jaksaisin, koska seuraavanakin aamuna olisi vielä vapaa aamu. Vaikka se saattaisi ollakin aikainen.
Aamulla olin päättänyt käydä lenkillä. Haaveilin oikeasti vaunulenkistä mieheni kanssa illalla, mutta säätietoja katsoessa muutin mieleni. Vaikka kuinka nautinkin lenkkeilystä, en sentään vesisateeseen lähde. Aamulla oli maaginen ilma. Pääkaupunkiseutua on nyt jo jonkin aikaa vaivannut sumuinen sää ja varsinkin aamuisin tuntuu, että mereltä tulee sankkaakin sumua aamuihin. Aamu tuntui tosin venyvän kiireeseen asti ja olimmekin patukan kanssa hieman myöhässä. Olen mielestäni saanut yleensä pidettyä kiinni ajoissa päiväkodilla olemisesta ja olemme tuon aamun lisäksi olleet kerran myöhssä aamupalalla. Aamulenkit antava paljon virtaa päiviin ja siksi olen monesti aloittanut aamun niillä. Voisin sanoa, että kotimme takapiha on yksi suuri metsä, joka omaa mahtavat ulkoilu mahdollisuudet. Yleensä kierrän saman 40 minuutin lenkin ja se on sopivan pituinen aamulenkki minulle. Musiikki-ihmisenä laitan kuulokkeet korville ja valitsen jonkun valmiin listan, joka sopii tunnelmaan. Tällä kertaa valitsin ihan kävelyyn tehdyn listan ja se olikin yllättävän monipuolinen ja toimi hyvin lenkkeilyyn. Olen paljon kuunnellut lenkeillä äänikirjoja tai podcasteja, mutta jotenkin lenkki lähtee eri tavalla lentoon, kun kuulokkeissa soi musiikki.


Lenkin jälkeen sävytin tukkani. Olen aina tämän asian suhteen hieman malttamaton. En koskaan  keksi mitään tekemistä suihkussa sävyn vaikuttaessa ja odottaessa aika tunnetusti matelee. Selvisin siitäkin. Tarkoitukseni oli tyhjentää viikon aikana vuoriksi kertyneet pyykkikorit eli pestä paljon pyykkiä. Me emme omista kuivausrumpua ( vaikka niin kovasti sen haluaisin) ja siksi pyykinkuivaus mahdollisuudet ovat rajalliset. Voisin pestä monta koneellista, mutta pyykit eivät tunnu kuivuvan samaan tahtiin.  Käytän pyykinpesuun jonkin verran aikaa ja erityisesti lastenvaatteita pestäessä käyn vaatteet tarkasti läpi mahdollisien tahrojen varalta. Sappisaippuaa kuluu meidän taloudessa jonkin verran ja lempituotteiksi onkin muodostunut hullujen päivien vakio ostos; geelimäinen sappisaippua ja perusmarketeista saatava suihkutettava sappisaippua. Kolme koneellista päivässä on aika vakiomäärä, mitä voi pestä ja siihen määrään riittää kuivaustila. Välillä voi mennä viikkokin ilman pyykinpesua, mutta varsinkin mökkireissujen jäljiltä pyykkiä tulee pestyä enemmän.
Juttelimme mökkireissun aikana paljon Tanjan kanssa blogimme suunnasta ja minkälaista sisältöä haluamme tänne tuottaa. Minkälaisen suunnan blogi saa ja mihin haluamme blogin kehittyvän. Meillä on hyvin samantyyppiset visuaaliset toiveet ja saimmekin muokattua blogimme juuri meidän näköisesti. Blogin kirjoittaminen on meille harrastus, mutta sellainen, johon haluamme panostaa ja käyttää aikaa. Haluamme olla sellaisia kirjoittajia, joihin voi samaistua ja joskus jopa naurahtaa niille arkisille kömmähdyksille, joita meille aina silloin tällöin tapahtuu. Niitä tapahtumia haluamme teille myös jakaa. Haluamme olla rehellisiä ja avoimia ja kirjoittaa asioista asioina ja toivomme, että tämä kaikki välittyy myös teille. Ajautui nyt vähän sivuraiteille aihe, mutta ylläolevista syistä, halusin käyttää jonkin verran aikaa vapaapäiväni sisällöstä blogin parissa. Ottaa kunnolla kirjoitusaikaa ja tehdä luonnoksia. Kirjoittaa muutama teksti ja luonnostella vihkoon mahdollisia aiheita, joista olisi halu kirjoittaa.


Vapaapäivä on ihana päättää perheen kesken. Teemme yhdessä ruokaa ja katsomme jääkiekkoa. Joskus stooreissa saattaa vilahtaa taustalla telkkarissa näkyvä jääkiekko-ottelu ja saatamme myös käydä katsomassa peliä paikan päällä silloin tällöin. Olemme mieheni kanssa molemmat kasvaneet jääkiekon parissa ja siksi tämä kuuluu vahvasti meidän yhteisiin juttuihimme. Emme ole kuitenkaan mitään "himofaneja" ennemminkin aktiivisia seuraajia. Pojallamme saattaa silloin tällöin olla päällä erään seuran fanituotteita. Tänä vuonna emme ole vielä peliin valitettavasti päässeet. Olemme myös miettineet, että poika on tällä hetkellä sen ikäinen, ettei hän välttämättä viihtyisi paikoillaan katsomossa kovin hyvin. Vuosi sitten tähän aikaan hän oli jo käynyt elämänsä ensimmäisen kerran ( 8 viikon vanhana) jääkiekko-ottelussa. Tuolloin kaikki oli hieman helpompaa. Suurimman osan ajasta poitsu nukkui kantorepussa Peltorit päässä ja oli tyytyväinen. Nyt meidän pitäisi todennäköisesti varata hänelle monta pussillista maissinaksuja, että hän malttaisi edes puolet ottelusta katsoa.
Oma aika on ruuhkavuosiarjessa todella kortilla välillä ja ei ole väärin sitä joskus itselleen hieman ottaa. Vaikka vaan olemalla kotona ja pesämällä pyykkiä.

Ei kommentteja

Kiitos kun jätät kommentin! Puhelimen Safari-selaimen kautta on ollut ongelmia Googletilin kautta kirjautumisessa ja kommenttien lähettämisessä. Ongelma ratkeaa, kun poistat puhelimen Safari asetuksista täpän kohdasta " Estä seuranta sivustojen välillä". Käytäthän jotain muuta selainta, mikäli googletilille kirjautuminen ei Safarin kautta onnistu.