Vauvakirja ja muut lapsuusmuistot



Jo ennen poikani syntymää päätin, että haluan täyttää hänelle vauvakirjaa, johon talletettaisiin yksiin kirjoihin ja kansiin hänen tärkeimmät vauva- ja lapsuusajan muistot. Oma äitini on myös täyttänyt meistä kaikista lapsista vauvakirjaa, jota on ollut ihana lueskella jo lapsena ja eritoten nyt myöhemmin aikuisena. Vauvakirjan kansien välistä löytyy myös vinipino eri ikävaiheiden piirustuksia, askarteluja, syntymäpäiväkortteja, yms., joita on ollut melko nostalgista katsella näin 30 vuotta myöhemmin. Äitini oli säästänyt myös raskausajan neuvolakortin sekä minun oman neuvolakortin ja niissä olevia lukemia onkin ollut hauska vertailla omaan raskauteen ja pojan kasvuun. Ihania muistoja siis, jotka aion säilyttää hamaan tulevaisuuteen.

Samalla tavalla haluan tehdä pojalle ja hänen mahdollisille sisaruksille vauvakirjaa ja kerätä muita muistoja lapsuuden varrelta, jotka he saisivat sitten aikuisena itselleen ja joita voisi sitten joskus näyttää omille puolisoilleen ja lapsille, mikäli sellaisia heidän elämäänsä tulevaisuudessa kuuluu. Vauvakirjoja on nykyään todella paljon erilaisia ja olikin melko vaikeaa kaiken tarjonnan keskeltä löytää oma, juuri oikeanlainen kirja pojan muistojen talletukseen. Päädyimme mieheni kanssa Tiina Laanisen toimittamaan Kirja Minusta- Muistoja ensi hetkistä eskariin- kirjaan, joka löytyi Suomalaisesta kirjakaupasta. Kirja on ulkoasultaan äärettömän suloinen ja siitä löytyy kattavasti sivuja raskausajasta aina eskari-ikään asti.


Olen pyrkinyt täyttämään kirjaa säännöllisin väliajoin, koska ihmismuisti on yllättävän lyhyt. Vaikka kuinka ajattelee, että kyllähän sitä muistaa kaikki merkittävät kehitysvaiheet jälkikäteen, niin aika äkkiä sitä vaan unohtaa, että monenko kuukauden kohdalla se ensimmäinen hammas puhkesikaan tai haparoivat ensiaskeleet otettiin. Lapsen ensimmäisen vuoden aikana tapahtuu niin paljon kehitystä ja uusia taitoja opitaan jatkuvasti, joten ilman kirjaan kirjoittamista en mitenkään muistaisi, minkä ikäisenä ja millä tavalla mikäkin asia on tapahtunut. Vauvakirja on siitä myös ihana, että siellä on laidasta laitaan erilaisia kohtia matkustamiseen, kyläilyyn, pottaharjoituksiin, makumieltymyksiin, juhliin yms. liittyen, joten pojan vauvavuodesta tulee kirjattua muistiin asioita melko laajalla skaalalla. Ajatuksena olisi, että vauvakirjan avulla voimme helpommin palata joskus myöhemmin tulevaisuudessa pojan lapsuusaikoihin ja muistella kaikkia niitä ihania juttuja, mitä tähän elämänvaiheeseen on kuulunut.


Tekstin lisäksi vauvakirjassa on tärkeässä roolissa valokuvat. Minun pitäisi ottaa itseäni niskasta kiinni ja teettää koneen muistissa olevat kuvat paperikuviksi, sillä en ole vielä pojan syntymän jälkeen saanut aikaiseksi teettää yhtään kuvaa. Kuvia on otettu hurja määrä ja niistä teetettävien valokuvien valitsemisessa on aikamoinen työ, joten se on roikkunut "to do- listallani" iät ja ajat ja ainakaan vielä ei ole mukamas ollut sopivaa hetkeä kuvien perkaamiselle. Tiedän, että mummit ja isomummit odottavat pojan kuvia ja ovat niiden perään kyselleetkin, ehkäpä voisin jouluksi yrittää kerätä teetettävistä kuvista jonkinlaisen paketin, joka olisi sitten yksi osa mummien lahjoja.

Kuvien lisäksi olen liimannut vauvakirjaan ultrakuvia sekä pojan jalkaan synnärillä laitetun nimirannekkeen ja sängynpäädyssä olleen pahvilapun, jossa on pojan syntymäaika, paino ja pituus. Lisäksi painoimme sormivärien avulla pojan jalasta jäljen hänen ollessaan parin kuukauden ikäinen ja se on myös talletettu vauvakirjan sivuille. Olen yrittänyt miettiä, mitä muuta voisin säilyttää muistona pojan vauvavuosista. Ainakin ensimmäinen tutti ja synnäriltä saatu Suomi 100- villasukka on muistojen laatikossa tallessa. Ja nimenomaan vain yksi villasukka. Meidän viime kesänä autuaammille metsästysmaille lähtenyt koiramummomme silppusi toisen pojan villasukista ja muistan kuinka hormonihuuruissa itkin asiaa, koska se tuntui aivan maailman lopulta. No nyt jälkikäteen pystyn ajattelemaan asiaa vähän vähemmän tunteikkaasti ja ehkäpä tuohon yhteen villasukkaan liittyvä tarina on ihan hauska kerrottavaksi pojan ensimmäisestä vauvavuodesta, jolloin meidän perheeseen vielä kuului koira.

Mites te lukijat, täytättekö vauvakirjaa tai talletatteko muuten vauva-ajan muistoja? Jos sinulla on joku hyvä idea mitä muuta voisi vauva/ lapsuusajasta säilyttää, niin otan ideioita mielelläni vastaan!

Ei kommentteja

Kiitos kun jätät kommentin! Puhelimen Safari-selaimen kautta on ollut ongelmia Googletilin kautta kirjautumisessa ja kommenttien lähettämisessä. Ongelma ratkeaa, kun poistat puhelimen Safari asetuksista täpän kohdasta " Estä seuranta sivustojen välillä". Käytäthän jotain muuta selainta, mikäli googletilille kirjautuminen ei Safarin kautta onnistu.