Lapselle säästäminen ja rahankäytön opettaminen

Olen lähtöisin kolmilapsisesta perheestä, jossa rahaa ei koskaan ollut liikaa. Se riitti juuri elämisen kustannuksiin, mutta mihinkään ylellisyyteen tai ylimääräiseen ei ollut juurikaan varaa. Meidät lapset opettiin pienestä pitäen siihen, että raha ei kasva puussa ja rahan eteen on tehtävä töitä. Työt olivat erilaisia kotitöitä kotona, ruohonleikkuuta mummolassa, halkojen pinoamista ja enon asunnon siivoamista. Palkaksi näistä hommista ei todellakaan tullut suuria summia, vaan viikottaisesta 1,5h siivouskeikasta taisin netota 7€. Ensimmäisiin kesätöihin lastenhoitajaksi menin 14-vuotiaana ja siitä kesästä asti olen aina ollut kesätöissä, kunnes sain ensimmäisen oman alan vakityöpaikan ja sen myötä palkallisen kesäloman. Opinnot suoritin päivät opiskellen ja illat ja viikonloput töitä tehden. Kesätöitäkin tuli tehtyä läpi koko kesän, että olisi taas rahaa millä elää seuraava lukuvuosi. 


Joskus nuorempana harmitti, että kaikkien kavereiden ei tarvinnut tehdä töitä kesäisin. Silti heillä oli jatkuvasti varaa ostella uusia puhelimia ja vaatteita, asioita joihin itsellä ei samalla tavalla ollut varaa, vaikka teinkin kovasti töitä rahojen eteen. Lukiovuosina kesätyörahat menivät seuraavan vuoden kirjojen hankintaan, monella muulla vanhemmat kustansivat kirjat ja kesätöissä ei ollut pakko olla, jos ei välttämättä halunnut. Nuorena se tuntui epäreilulta, mutta nyt aikuisena olen tajunnut, että olen ollut todella onnekas. Olen jo lapsena oppinut ymmärtämään rahanarvon ja sen myötä kasvanut ahkeraksi ja korkean työmoraalin omaavaksi. Näin ei varmasti olisi, jos olisin saanut rahan helpommalla, tekemättä sen eteen juuri mitään. Vanhempani eivät pystyneen säästämään meille lapsille pesämunia tulevaisuutta varten, mutta ei silläkään ole ollut loppujen lopuksi väliä. Työntekemisen, säästämisen ja hyvien rahankäyttötaitojen avulla olemme mieheni kanssa pystyneet rakentamaan elämästä sellaisen, että rahan takia ei tarvitse menettää yöuniaan.


Nyt oman lapsen  myötä olen alkanut miettiä, miten pystyisin opettamaan myös hänestä hyvän rahankäyttäjän? Omalla lapsellani on melkolailla erilaiset lähtökohdat, mitä itselläni on lapsuudessa ollut. Meillä vanhemmilla on varaa säästää hänelle tulevaisuutta varten ja näin haluamme myös tehdä. Avasimme pojalle vuoden iässä oman tilin, jonne säästämme nyt alkuun 30€ kuukaudessa. Katsotaan myöhemmin, tuleeko summa pysymään samana, vai pyritäänkö tilille tallettamaan hieman enemmän, kun me molemmat vanhemmat olemme taas työelämässä. Tilille laitetaan myös kaikki pojan sukulaisilta saamat lahjarahat ja ne hän tulee saamaan käyttöönsä täytettyään 18 vuotta. Mitään jättimäisiä summia hänelle ei tietenkään ehdi tällä säästötahdilla seuraavan 17 vuoden aikana kertyä, mutta ihan kiva pesämuna, jonka hän voi käyttää esimerkiksi ensimmäisen asunnon käsirahana.


Välillä törmää hieman katkeran sävyiseen keskusteluun lapselle säästämiseen liittyen. Etenkin koetaan hyvin vääräksi, jos vanhemmat laittavat lapsilisän lapsen säästötilille, eikä heillä ole tarvetta käyttää kyseistä rahaa välttämättömiin elämisen menoihin. Meillähän käytännössä n. 1/3 lapsilisästä menee tällä hetkellä säästöön lasta varten, tulevaisuudessa kenties isompikin summa. Tarvitseeko siitä kuitenkaan tuntea huonoa omaatuntoa? Jos nyt takerrutaan tähän lapsilisien säästämiseen, niin mielestäni hyvin toimeen tulevilla vanhemmilla on täysi oikeus tehdä niin. Suomen verotus pitää kyllä huolen siitä, että hyvin tienaavat maksavat isomman osan valtion kassaan kilahtavista veroeuroista, joten onko se niin väärin, että verovaroin maksettavista lapsilisistä säästetään lapselle tulevaisuutta varten pesämunaa? Mikäs sen parempaa, kuin turvata ja helpottaa niillä rahoilla yhden tulevan veronmaksajan tulevaisuutta ja omilleen muuttamista. Se ei kuitenkaan ole millään tavalla pois niiltä lapsilta, joille vastaavanlaista pottia ei ole voitu säästää. Harmillista se voi olla, mutta itse ilman minkäänlaisia säästöjä ja rahapotteja omilleen muuttaneena tiedän, että niinkin voi pärjätä hyvin. Kunhan oma asenne on kohdillaan ja on valmis tekemään kovasti töitä, silloin pystyy aivan hyvin kartuttamaan omaa omaisuuttaan ja takaamaan itselleen hyvän toimeentulon.

Vaikka lapseni tuleekin tulevaisuudessa saamaan käyttöönsä rahoja, joiden eteen hänen ei ole tarvinnut käytönnössä tehdä itse mitään, niin silti ja ehkä juuri siksi näen todella tärkeänä opettaa hänelle, että raha ei kasva puussa. Nyt vuoden ikäisenä hän ei vielä ymmärrä rahasta mitään, mutta järkevää rahankäyttöä aletaan opetella heti kuin se vain on mahdollista. Haluan opettaa lapseni siihen, että rahan saaminen on vastikkeellista, eli sen eteen on tehtävä töitä. Haluan, että hän myös oppii, että kaikkea mitä haluaa ei voi saada ja välillä haluamiensa asioiden eteen on töiden tekemisen lisäksi säästettävä ja oltava pitkäjänteinen. Toivon, että pystyn kasvattamaan hänestä fiksun ja ahkeran aikuisen, jolle on kunnia-asia pärjätä omillaan, itse tienatuilla rahoilla eläen.

Miten teillä muilla, säästättekö omille lapsillenne tulevaisuutta varten ja miten teidän lapset opettelevat rahankäyttöä?

Ei kommentteja

Kiitos kun jätät kommentin! Puhelimen Safari-selaimen kautta on ollut ongelmia Googletilin kautta kirjautumisessa ja kommenttien lähettämisessä. Ongelma ratkeaa, kun poistat puhelimen Safari asetuksista täpän kohdasta " Estä seuranta sivustojen välillä". Käytäthän jotain muuta selainta, mikäli googletilille kirjautuminen ei Safarin kautta onnistu.