Hammaspeikko kylässä ?

Kävin taannoin parin vuoden jälkeen taas hammastarkastuksessa. Varasin samalla itselleni ja patukalle ajan. Yllätys yllätys; poitsu sai ajan paljon nopeammin kuin itse. Poitsu sai ajan suuhygienistille viikon päähän, itse sain odotella muutaman kuukauden verran, että pääsin suuhygienistille. Omaa aikaani jännitin kovasti, poitsun aikaa en niinkään.
Taisin käydä edellisen kerran hammaslääkärissä ennen häitämme, jotka tanssittiin kesällä 2016. Onneksi menin silloin. Yksi suuhygienistillä käynti muuttuikin silmänräpäyksessä puolen vuoden mittaiseen ravaamiseen hammaslääkärissä. Yksi hammas paikattiin, kaksi visuria leikattiin ja hammaskiveä poistettiin. Kaikki oli tietenkin tehtävä omina kertoinaan ja olin sairaslomalla varmaan kaksi viikkoa yhteensä, kun visurit oli ihan vinossa ja juuret kasvaneet kuin puun juuret sikin sokin. Normaali leikkaus ei tietenkään kuulunut kysymykseen ja olin yhden hampaan takia operointi tuolissa yli tunnin ja sairaslomalla melkein viikon kipujen takia. Tuolloin päätin, että noudatan jonkinlaista aikataulua hampaiden kanssa ja pidän niistä huolen.


Hampaiden pesu oli tärkeää heti pienestä pitäen. Lapsuudestani on paljon kuvia, joissa hampaita pestään itse tai vanhempieni toimesta. Tiedän, että se on ollut tärkeä asia opettaa meille. Samoin haluan ajatella lasteni kohdalla. Ensimmäinen hammastarkastus patukalla oli sellainen pikainen tsekkaus. Kyseltiin peruskysymykset liittyen hammaiden hoitoon. Pestäänkö lapsen hampaita kaksi kertaa päivässä? Kumpaa harjaa käytetään? Käytetäänkö harmmastahnaa? Olemmeko ottaneet ruokailujen yhteyteen tavaksi syödä ksylitolipastilleja, niitä kuuluisia Herra Hakkaraisia? Poitsu ei olisi millään malttanut olla paikoillaan vaan nähdessään huoneessa olevat lelut, oli hänen pakko päästä niillä leikkimään. Haastavinta olikin suuhun katsominen. Hoitajan laittaessa sormensa lapseni suuhun, pelkäsin, että hän puree hygienistin sormen poikki. Hän on hampaat saatuaan purrut kaikkea mahdollista, yleensä siksi, koska tietää saavansa sillä jonkinlaisen reaktion aikaiseksi. Hoitaja kertoi, että patukan hampaat ovat suurimmalta osin tulleet läpi, kulmahampaatkin tuntuvat jo. Tämä oli pari kuukautta sitten ja voihan se olla, että juuri noiden muutaman hampaan takia valvomme öitä tällä hetkellä.


Omalla esimerkillä voi vaikuttaa paljon lapsien tapaan oppia ja sisäistää asioita. Tottumuksesta tulee tapa, kun asiaa tekee monta kertaa ja toistaa samalla tavalla. Olen aina ollut sairaan huono pesämään hampaita kaksi kertaa päivässä, saati sitten käyttämään hammaslankaa. Yritämme panostaa hampaiden pesun kanssa, jotta lapsille tulisi tavaksi pestä hampaat kaksi kertaa päivässä ja oikealla tavalla. Iltaisin pesemme hampaat tahnalla ja aamuisin ilman hammastahnaa. Joskus, jos hampaiden peseminen on hankalaa eikä patukka anna pestä hampaitaan, saatan antaa hänelle harjan käteen. Näin tapa, että hampaita pestään kaksi kertaa päivässä, tulisi automaatioksi joka tapauksessa. Patukka ei todellakaan osaa pestä vielä hampaita. Hän lähinnä pyörittelee hammasharjaa suussaan ja pureskelee harjaksia. Mutta tärkeintä on, että hän ymmärtää hammasharjan idean. Ruokailujen jälkeen olemme antaneet hänelle Herra Hakkaraisen. En tiedä kuinka paljon siitä on hyötyä, jos sen nielaisee heti eikä pureskele kuin muutaman hassun kerran. Ajan kanssa tästäkin tavasta tulee hyödyllinen, joten suuhyigienistin ohjeiden mukaisesti olemme näitä ksylitolipastilleja hänelle antaneet.


Miten se oma käyntini oikein sujui sitten sujuikaan? Eihän ne hampaat täysin täydessä terässään olleet, mutta hammaslääkärikäyntiä ei sentään tarvittu. Puhdistus riitti ja kotona tehtävä työ oli pääasiassa tällä kertaa. Sain yllätyksekseni kuulla, että minun pitäisi käyttää lasten hammasharjaa pienen suuni ja ahtaiden leukaluiden takia. Olen kerran ollut erittäin lähellä sairaalassa käyntiä, koska haukotellessani leukaluuni menivät pois paikoiltaan. En meinannut saada niitä takaisin paikoilleen ja särky oli nopeasti todella kivulias. Mieheni auttoi leukaluut takaisin paikoilleen muutaman pieleen menneen yrityksen jälkeen. Olen siis oppinut olemaan haukottelematta isosti sekä pyytämään hammaslääkärissä taukoja. Tämän kertaisella käynnillä oli myös nöyryyttävää istua kuin lapsi penkissä peili kädessä samalla, kun minulle opetettiin, miten hampaita pestään. Olinhan sen sitten tehnyt aina väärin. Nyt uudella lasten hammasharjalla ja korjatulla tekniikalla pitäisi saada hampaat parempaan kuntoon. Jostain, kun vielä saisin teipin ohutta hammaslankaa, koska ahtaat hammasvälini tarvitsevat erityisesti oman puhdistuoperaation. Suuhygienistillä ollut ohuin hammaslankakin oli liian paksua. Katsotaan kauan menee erittäin ohutta lankaa metsästäessä. Olisko jollain hyvä vinkki todella ohuesta hammalangasta?
Onko jollain lapsen hampaidenpesuun vinkkejä? Miten sen suun saisi pysymään auki? Ja kuinka hyvin teillä on tullut tavaksi hampaista huolehtiminen? Peseekö teillä lapset itse hampaat vai autatteko te hampaiden pesussa?


Ei kommentteja

Kiitos kun jätät kommentin! Puhelimen Safari-selaimen kautta on ollut ongelmia Googletilin kautta kirjautumisessa ja kommenttien lähettämisessä. Ongelma ratkeaa, kun poistat puhelimen Safari asetuksista täpän kohdasta " Estä seuranta sivustojen välillä". Käytäthän jotain muuta selainta, mikäli googletilille kirjautuminen ei Safarin kautta onnistu.