Päiväkotivanhemmuuden painajaisia


Vauvavuotta on enää muutama viikko jäljellä ja päiväkodin aloitus lähenee päivä päivältä. En ole sen tarkemmin miettinyt tai stressannut päiväkodin aloitusta. Selatessani taannoin sosiaalista mediaa eksyin keskusteluun, jossa juteltiin päiväkotiarjesta ja kiusaamisesta. Myös vanhempien keskenäinen kommunikointi ja sosiaaliset taidot nousivat keskustelussa esille. En olisi voinut kuvitellakaan, että minun pitäisi samanlaisille ajatuksille uhrata hetkeäkään. Mutta näköjään nykypäivänä lapset ja erityisesti vanhemmat ovat erittäin tietoisia toistensa varallisuudesta ja materiasta. Olin ihan järkyttynyt!
(Tarkennuksena; tekstissä merkittömät= Lindex, Kapphall, H&M, Prisma yms. merkilliset= Mini Rodini, Gugguu, Metsola, yms.)

Luulisi, että päiväkoti-ikäisillä lapsilla ei ole minkäänlaista aavistusta minkälaisia vaatteita heille aamuisin puetaan. Värillä saattaa olla väliä, mutta en usko, että monikaan lapsi osaa vaatekaapistaan ottaa tiettyä merkkiä. En myöskään usko, että lapsi osaisi jonkun vaatteita mollata merkin perusteella. Olin siis järkyttynyt, kun kuulin, että lapsia, joilla on merkkivaatteita, kiusataan päiväkodissa. Osaan onneksi suodattaa; olisiko kuitenkin kyse aikuisten suhtautumisesta asiaan vai oikeasti lapsen " mielipide". Lapsihan nyt pääsääntöisesti imee kaiken, mitä vanhempi suustaan päästää. Ja omii sen omaksi lauseekseen tai mielipiteekseen. Joten aika nopealla matikalla voi yhdistää lapsen suusta tulevat asiat aikuisen mielipiteeksi.
Joka kerta ottaa minua oikeasti päähän, kun kuulen aikuisten keskustelevan lapsen kuullen asioista, jotka eivät lapselle kuulu. Vaikka lapsi ei välttämättä kuuntelisi, hän kyllä kuulee. Lapsen ei tarvitse tietää siskosi sinkkuseikkailuita tai setäsi häissä humalassa olleen sukulaisen toilailuita. Eikä hänen tarvitse tietää mielipidettä lapsesi päiväkotiryhmäläisen perhetilanteesta, taloudellisesta asemasta tai pukeutumistavasta.


Voisi kuvitella, että kiusatuksi joutuu yleensä sellainen lapsi, jonka kokolapussa on vaan koko. Mutta asia onkin kääntynyt aivan päälaelleen. Merkkitietoiset vanhemmat, jotka pukevat lapsensa merkkivaatteisiin, saattavat kotona joutua kuuntelemaan itkevää lasta; minun vaatteeni olivat päiväkotiryhmäläiseni mielestä hirveät. Lapsi, joka on siis syytön yleensä omiin vaatteihinsa, kuulee olevansa prinsessa tai snobi, kun päällä on merkkiä. Mitä ihmettä? On aika tietoinen lapsi, joka osaa tuossa vaiheessa lukea tai tunnistaa vaatemerkkejä. Lapset osaavat olla varmasti ilkeitä suustaan, mutta harvemmin "trenditietoisia" ilman aikuisen avustusta. Olisiko vanhemmilla tässä vaiheessa peiliin katsomisen paikka? Minkälaista lasta haluat kasvattaa? Vai voisiko olla, että sanoihisi vaikuttaa kateuden vihreä väri, jonka sitten puet sanoiksi lapsesi läsnäollessasi?  Sosiaaliset taidot ja toisten kunnioittaminen; tätä pitäisi ehkä monelle aikuisellekin opettaa. Tuntuu, että maailma kannustaa olemaan juuri sellainen kuin olet. Niinhän sen pitääkin olla, mutta ei muiden kustannuksella. Eikä varsinkaan lasten kustannuksella.


Ihmiset tekevät nopeasti ennakkokäsityksen ihmisestä ja heidän lapsistaan. Minkälaiset vaatteet heillä on päällä? Minkälaisella autolla he ajavat? Oliko vaunut vanhan näköiset? Tuomio tehdään heti. Onko varaa vai ei? Monesti sanotaan, että naisvaltaiset alat ( kuten päiväkodit) ovat juorukellojen paratiisi. Pelkäänpä, että päiväkotilasten äidit (tai miksei isätkin) ovat tässä vielä pahempi. Miten sitä voikaan pysyä neutraalina ja olla kaikkien kaveri, kun silläkin saa jo tietynlaisen maineen. Haluan mahdollistaa lapselleni leikkitreffejä, yökyläilyjä ja puistokavereita. Olen jo nyt pyörälläni päästä kannattaako minun olla merkitön vai merkillisten vaatteiden puolella? Olenko se äiti, joka juttelee aina tarhatätien ja -setien kanssa ? Vai se, joka hakee lapset viimesenä päiväkodista? Haenko kirppikseltä, jotkut käytetyt sateenvarjorattaat vai uskallanko viedä patukan päiväkotiin meidän Bugaboo:n vaunuilla?


Puen lapseni vaatteisiin, jotka minua miellyttää. Rakastan haalareita, värikkäitä ja kirkkaita vaatteita, räikeitä kuvioita ja söpöyttä. Tiedän senkin ajan tulevan, milloin lapsi haluaa pitää päällään jotain tiettyä paitaa, koska siitä löytyy juuri ne tietyn sarjan hahmojen kuvat. Sitä paitaa sitten pestään, jotta se olisi valmiina seuraavan tarhapäivän touhuihin. Nyt nautin suunnattomasti, kun saan pukea lastani kirpparilöytöihin merkistä riippumatta ja toivon, että lapseni viihtyy päiväkodissa ja saa kavereita, vaikka housuihin olisi merkitty Lindex tai Mini Rodini. Olen sosiaalinen ja juttelen kaikille, pelkäämättä kuuluvani jonkun tietyn kategorian vanhempiin. Kasvatan lapsiani niin, että he osaavat olla sosiaalisia, reiluja sekä käyttäytyä. Toivon patukan löytävän päiväkodista kavereita, jotka viihtyvät hänen seurassaan, koska hän on vaan hyvä kaveri.

ps. Tänään on viimeinen päivä osallistua hemmottelupaketin arvontaan! Käy jättämässä kommentti arvontajulkaisun alle tai osallistu Instassa! :)

Ei kommentteja

Kiitos kun jätät kommentin! Puhelimen Safari-selaimen kautta on ollut ongelmia Googletilin kautta kirjautumisessa ja kommenttien lähettämisessä. Ongelma ratkeaa, kun poistat puhelimen Safari asetuksista täpän kohdasta " Estä seuranta sivustojen välillä". Käytäthän jotain muuta selainta, mikäli googletilille kirjautuminen ei Safarin kautta onnistu.