Uusperheen ensimmäiset askeleet

Olemme vuosien aikana oppineet kovasti vanhemmuudesta. Kasvaneet lapsen mukana ja löytäneet yhteisen sävelen kasvattamisen suhteen. Hyppäsin suoraan villistä ja vapaasta sinkkuarjesta seurustelevaksi viikkovanhemmaksi eikä tämä muutamassa viikossa tapahtunut muutos ollut helppo. Jälkikäteen kun mietin tuota aikaa,  sisälsi se ensimmäisen vuoden aikana niin monta eri vaihetta, että oli niitä hauska miettiä näin monen vuoden jälkeen. Ensimmäiseen vuoteen mahtuu normaalissakin parisuhteessa monenmoista kriisin paikkaan. Parisuhteessa, jossa on mukana myös joka toinen viikko lapsi sekoittaa pakan täysin. Parisuhteen vakiinnuttaminen ja päätösten tekeminen ei ole niin yksiselittäistä, ja kun mukana on pieni ihmisen alku, täytyy sinun olla varma mihin olet mukaan lähdössä. Ja taas toisaalta vanhemman näkökulmasta; kenet olet elämääsi tuomassa! Tein pilke silmäkulmassa "perhe-elämän" vaiheet. Näin itse koin meidän ensimmäiset kuukaudet. Ei aina ollut mitenkään mukavaa ja leppoisaa. Mutta tuon ajan muisteleminen on inspiroivaa ja tuo valtavan määrän muistoja. Ja nykyinen elämä on kuitenkin rakentunut noiden ensimmäisten kuukausien pohjalta. Kaikki oli täysin sen arvoista.


TUTUSTUMINEN
Se ensi kohtaaminen, jota minä jännitin varmaan enemmän kuin lapsi. Olin ollut yksin mieheni silloisessa kodissa, ja tiesin heidän tulevan yhteiseltä lomareissulta. Sain viestejä jo matkalla, kuinka kauan menisi, että he olisivat kotona. Oven käydessä, kurkisti eteisestä tarhaikäinen lapsi, ja esitteli itsensä. Hän oli tietoinen kuka olin ja miksi heidän kotona oleilin. Siitä alkoi yhteinen taival, joka oli ruusunterälehdillä päällystetty kivinentie.

KAVERUUS
Se aika, kun kaikki sujuu kuin tanssi. Ei tule konflikteja. Pelataan yhdessä. Leikitään yhdessä. Nukutaan vierekkäin. Ravintolassa on pakko päästä vierekkäin istumaan. Mielummin jäädään kotiin kolmisteen tekemään jotain yhdessä kun lähdetään kaverille kylään.  Kaikki on vaan yksinkertaisesti kivaa.

TESTAUS

Rajojen etsimistä. Kysytään ensiksi toiselta ja sitten jos vastaus ei tyydytä, kysytään toiselta. Muutellaan sääntöjä. Testataan siis täysin onko kummatkin aikuiset samalla aaltopituudella. Onko rajat tehty ja noudattaako molemmat samoja linjoja? Vai olisiko jompi kumpi lempeämpi ja antaisi ehkä periksi? Voisinko jotenkin huijata ?
" Ei mun tarvii mennä ajoissa nukkumaan" " Voi päiväkotiin mennä aamupalan jälkeen" " Ei mun tarvii iltaisin aina pestä hampaita"" Saan mä leikkii pihalla pidempään" " Meijän lautapelisäännöissä saa tehdä näin " " Ei mun oo pakko syödä lautasta tyhjäksi" " kyllä mä saan limua ruuan kanssa juoda"

MUSTASUKKAISUUS
Sinun olemassaolo kyseenalaistetaan. Kaikki mitä teet on oikeastaan väärin tai et saisi sitä tehdä. Olen varastanut lapselta isän. Oikeastaan on suuri vääryys, että olet edes heidän elämään tullut:
"Koska sä menet omaan kotiin nukkumaan?" "Miksi en voi nukkua teidän välissä?" "Miksi mä joudun nukkumaan aina yksin?" "Te saatte joka yö nukkua vierekkäin." "Mua pelottaa!"  "Me ollaan tunnettu isän kanssa tosi pitkään, te vasta tosi vähän aikaa." "Me oltiin kaksin teltassa, sä et ollut mukana" "Isä voitko sä tulla mun kanssa leikkii?" "Isä voitaisko leikkiä tänään vaan kahdestaan?" "Mulla on isä ollu sua kova ikävä ( päivän aikana). "


UHMA
Kaikki on koko ajan huonosti. Mikään ei suju. Olo on kuin eläisi murrosikäisen kanssa. Vaikka on kyse ihan pienestä lapsesta. Elämä on ihan syvältä. Tämä vaihe tuli meillä vielä jossain vaiheessa uudestaan, silloin kirjoiteltiin rumia sanoja.
"Miksi mun pitää aina ?" "Mä en jaksa tehdä." "Tää on ihan tylsää." "Menkää pois, en halua ketään mun huoneeseen." "Mä valvon salaa niin pitkään kun haluun."

"HALUAN TEHDÄ KAIKEN VAAN SUN KANSSA"
Isä ei kelpaa mihinkään vaihe. Mustasukkaisuus -vaihe toisella tapaa. Railakkaasti ylilyöden kaikki tehdään vain uuden perheenjäsenen kanssa. Yritetään tällä keinoin aiheuttaa pahaa mieltä biologiselle vanhemmalle.
"Isä sä et saat tulla tänne, me tehdään kahdestaan. ""Kato isä mitä me tehtiin Lauran kanssa." "Voisko Laura viedä mut?" " Ei sun tarvii isä, Laurakin voi"

TASAPAINO

Lopulta löytyy se oma tasapaino perheen välille. Siinä perheessä on erimielisyyksiä, ilon ja surun hetkiä, yhteistä tekemistä, riitaa, kasvua ja kehitystä. Siinä perheessä voi jakaa ja puhua kaikesta eikä mikään asia ole nolo tai vaikea. Siinä perheessä noudatetaan samoja sääntöjä ja kaikki hoitaa omat velvoitteensa. Jokainen panostaa omalla tavalla arkeen ja perhe-elämään, ikänsä mukaisesti. Siinä perheessö halitaan ja pussataan, köllitään sängyllä, katsotaan leffoja ja syödään herkkuja. Harjoitellaan uusia makuja ja ruokia, opetellaan hyviä käytöstapoja ja ollaan läsnä. Ollaan me.



Ei kommentteja

Kiitos kun jätät kommentin! Puhelimen Safari-selaimen kautta on ollut ongelmia Googletilin kautta kirjautumisessa ja kommenttien lähettämisessä. Ongelma ratkeaa, kun poistat puhelimen Safari asetuksista täpän kohdasta " Estä seuranta sivustojen välillä". Käytäthän jotain muuta selainta, mikäli googletilille kirjautuminen ei Safarin kautta onnistu.