Millaista meidän arki on?


Ennen äitiyslomalla jäämistä kriiseilin aika paljonkin sen ajatuksen kanssa, miten tulen viihtymään kotona ja saanko ajan kulumaan ilman töissä käymistä. Ennen lasta opiskelut ja työ on määrittänyt viikkojeni kulun ja vapaa-aikaa ei ole koskaan ollut liikaa. Jälkikäteen omat ajatukset tuntuvat lähinnä typeriltä, kyllähän sitä tekemistä riittää ja jos ei riitä, niin mukavia juttuja voi keksiä viikkoa täyttämään.

Arkipäivät ja viikot vaihtelevat melko paljon sen mukaan, mitä menoja sattuu milloinkin olemaan. Joskus ollaan enemmän liikenteessä ja joskus taas melkein koko viikko puuhastellaan kotoa käsin. Mies on arkisin töissä, pääsääntöisesti klo 7-16 välillä. Se aika ollaan siis  pojan kanssa kotona kaksin ja iltaisin ja viikonloppuisin vietetään kolmistaan aikaa.

Voisin ottaa esimerkiksi viime viikon, niin saatte hieman käsitystä, minkälaisia juttuja meidän viikot pitävät sisällään perus arkiaskareiden lisäksi.

Meillä herätään aamuisin klo 7-10 välillä. Ollaan molemmat pojan kanssa melko aamu-unisia tapauksia, joten saatetaan välillä vetää sikeitä kellon ympäri ja tykätään hitaista aamuista. Jos vaan mahdollista, niin en koskaan sovi aikaisia aamumenoja, koska se yleensä tarkoittaa pojan herättämistä kesken unien. Aamu alkaa aina vaipan vaihdolla ja pojan aamupuurolla. Puuron jälkeen ruokin koiran, jonka mies onneksi lenkittää joka aamu ennen töihin lähtöä. Se helpottaa hurjasti meidän aamuja, kun ei tarvitse ensimmäisenä olla pukemassa pikkumiestä rattaisiin, että pääsee viemään koiramummon pissalle.  Kun lapsi ja koira ovat saaneet vatsansa täyteen, onkin oman aamukahvin aika. Poika viihtyy hyvin itsekseen leikkien, joten useimmiten saan hetken aikaa lueskella rauhassa uutisia, blogeja, tms. Parin tunnin hereillä olon jälkeen poika simahtaa aamupäikkäreille ja yleensä hyödynnän tämän ajan blogia kirjoittaen. Pojan herättyä lähdemme useimmiten ulkoilemaan ja iltapäivisin tuleekin hoidettua kotihommia ja tehtyä ruokaa yms.

Maanantai
Aamupäivästä kävimme pojan kanssa kahdeksan kuukautis lääkärintarkastuksessa. Poika on kasvanut koko ajan miinuskäyrillä, mutta nyt kahdessa kuukaudessa painoa oli tullut vain hieman reilu 300g lisää, joten saimme painokontrolliin ajan kahden kuukauden päähän. Onneksi pituuskasvu sentään on ollut ihan normaalia, eikä tuo painokehityskään lääkärin  mielestä vielä mitenkään epänormaalia tai huolestuttavaa ollut. Edellisellä neuvolakäynnillä oli jo puhetta, että voisimme varata ajan fysioterapian kontrollikäyntiin. Aloitimme fyssarikäynnit pojan ollessa kolme kuukautta vanha, koska hänellä oli selkeää toispuoleisuutta ja siitä johtuen mm. pään muoto oli toiselta puolelta littanampi. Fyssarikäynnit lopetettiin tammikuun alussa, koska liikkumisen lisääntymisen myötä toispuoleisuus hävisi ja myös päänmuoto alkoi tasaantumaan, kun poika alkoi viihtymään vatsallaan. Nyt meille suositeltiin uudestaan fysioterapeutille menoa, koska pojalta puuttuu suojaheijasteet sivuille ja eteen päin.


Tiistai
Tiistaipäivä vietettiin kotona, koska iltapäivällä oli varattuna koiravanhuksen eläinlääkäriaika ja sitä tuli surettua hieman jo etukäteen. Meillä on melkein 10-vuotias koiramummeli, jonka liikkuminen on yhtäkkiä vaikeutunut huomattavasti. Koiralla on aina ollut hieman ahtaat liikkeet takana ja nyt iän myötä liikeradat ovat vaan jäykistyneet ja siksi takajalan kynnet kuluvat lenkeillä liian paljon. Tämän takia kynnet ovatkin kuluneet verille ja sen lisäksi koira on ruennut myös kompastelemaan takajaloistaan. Koira oli myös alkanut selkeästi aristamaan selkäänsä, eli kipuja oli sielläkin.  Itselleni on todella tärkeää, että koiran elämä on elämisen arvoista, eikä koiran tarvitse kärsiä kivuista. Siksi olimmekin varautuneet henkisesti myös siihen, että tarvittaessa päästämme koiramummelin ikiuneen. Eläinlääkäri oli kuitenkin sitä mieltä, ettei ole mitään syytä vielä tehdä niin radikaalia ratkaisua ja nyt kokeillaan muutaman lääkkeen avulla, josko liikkuminen helpottuisi ja säryt saataisiin hallintaan. Kävimme myös ostamassa takajalkoihin tossut, jotka estävät kynsien liiallista kulumista. Mummeli onkin selvästi piristynyt viime päivien aikana, eli lääkekuuri on onneksi tehonnut.

Keskiviikko
Aamupäivä puuhasteltiin kotona ja iltapäivästä mentiin Lauran ja patukan kanssa lenkkitreffeille. Pari tuntia kävelyä ja höpöttelyä tekivät niin terää. Kevät on vaan mitä upeinta aikaa, sitä jotenkin tuntee heräävänsä henkiin pitkän ja pimeän talven  jälkeen.
Miehen kotiuduttua lähdettiin yhdessä hieman ostoksille. Miten sitä tuntuukin, että aina on jotain hankintalistalla. Tällä kertaa koiralle ruokaa ja vieraita varten parit patjat, kun edellinen vierassänky oli tullut matkansa päähän.


Torstai
Pojan fyssariaika oli klo 10, joten jouduin herättämään lapsukaisen kesken unien, että ehdimme ajoissa paikalle. Meidän fysioterapeutti on aivan ihana ihminen ja hän osaa upeasti käsitellä poitsua, joka on viime aikoina tuntunut vierastavan kaikkia todella paljon. Tarpeeksi rauhallisella tahdilla vierastamisitkuilta vältyttiin ja kerrankin vastaanotolla nähtiin se meidän nauravainen pikku-ukko. Oma-kannan neuvolateksteissä nimittäin aina lukee, että vastaanotolla totinen ja vähäpuheinen lapsi. Kotona poika on kuitenkin aina yhtä hymyä ja juttuakin tulee koko ajan enemmän ja enemmän. Vieraissa paikoissa ja vieraiden ihmisten kanssa tulee vaan alkuun jähmettyminen, selkeästi tullut äitiinsä, kun tykkää aluksi vähän seurailla sivusta, eikä ole suuna päänä menossa. Fysioterapeutin mielestä pojan kehityksessä ei ole mitään syytä huoleen ja suojaheijasteet ovat varmasti pian tulossa, kun poika selkeästi opettelee istumisen kannalta tärkeitä taitoja. Meillä vaan edetään kehityksessä hieman hitaanlaisesti ja niin on ollut lapsen syntymästä asti. Saatiin kuitenkin reilu kuukauden päähän uusi aika ja jumppaohjeita kotiin, joita tekemällä voidaan vähän edesauttaa tiettyjen asioiden oppimista.

Fyssarin jälkeen tein viikkosiivouksen kotona, harjasin ja pesin koiran sekä valmistin ruuan. Välillä näin monen asian tekeminen on melko pätkittäistä touhua, koska tietenkään lapsi ei viihdy tunti tolkulla itsekseen ja hän kaipaa välillä sylissä oloa, vaipanvaihtoa, ruokaa ja milloin mitäkin. Koiran peseminen olikin melkoinen operaatio, kun pikkumies leikki sitterissä kylppärin puolella ja itse puunasin koiraa suihkunurkkauksessa. Äitinä sitä oppii multitaskauksen taidon aika tehokkaasti.

Miehen tultua töistä kotiin, olikin tämän äipän vuoro ottaa omaa aikaa ja lähteä Lauran kanssa ensin WSOY:n ja Meidän perheen lukijailtaan kuuntelemaan Jani Toivolan ja Satu Rämön keskustelua. Tämän jälkeen suuntasimme Casa Largoon viinilasillisille ja parantamaan maailmaa. Oli ihana ilta ja mieli kovin kevyt, kun kävelin puoli yhdentoista aikaan metrolta kotia kohti. Päivä oli ollut sen verran touhua täynnä, joten unta ei kovin kauaa tarvinnut sänkyyn päästyäni odotella.


Perjantai
Perjantaisin käymme aamupäivästä muskarissa, joka kestää aina 1/2 tuntia. On ollut ihana huomata, miten paljon poika nauttii laulamisesta, loruttelusta ja tanssahtelusta. Onneksi hän ei välitä äidin hieman epävireisestä lauluäänestä, vaan on omaan tapaansa aina täysillä mukana näissä musisointihetkissä. Muskarin jälkeen hyppäsimme Lauran kanssa bussiin ja menimme meren äärelle ihanaan kahvilaan lounaalle ja perjantaipullalle. Aurinko helli meitä taas ja kahvilanterassilla oli ihanan lämmin istua. Miehen tultua kotiin, pojan eno saapui meille kahville ja kävimme vähän kaupoilla pyörähtämässä. Ilta vietettiinkin sitten rauhallisesti kotosalla yhdessä ollen.

Lauantai
Minä ja poika nukkuttiin lähes kymmeneen asti, joka on niin luksusta välillä. Tämän jälkeen mies lähti omiin harrastuksiinsa ja me pojan kanssa lenkitettiin koira. Illaksi olimme saaneet kutsun mennä availemaan grillikautta Lauran luokse, joten käytiin vielä kaupan kautta ennen kuin suuntasimme rattaat kohti kyläilypaikkaa. Ilta menikin nopsaan hyvän ruuan ja seuran parissa. Nyt lapsen myötä tulee melko vähän käytyä illanistujaisissa ja onkin ihanaa, että Laura asustelee perheineen aivan kävelymatkan päässä. Poika söikin iltapuuron Lauran luona, jonka jälkeen hän nukkui rattaissa  yöuniaan jo tovin ennen kuin hipsimme takaisin kotiin. Kotona siirsimmekin nukkuvan lapsukaisen omaan sänkyynsä, josta hän heräsi tavalliseen aikaan seuraavana aamuna.


Sunnuntai
Aamupäivä meni kotona puuhastellen ja kokkailen. Miehellä oli renkaidenvaihto-operaatio kahteen autoon ja itse touhusin pojan kanssa sisällä. Iltapäivästä läksimme käymään vielä Stockmannin Hulluilla päivillä, jossa onneksi ei ollut enää ihan hirveä ruuhka ja mahduimmekin kulkemaan rattaiden kanssa hyvin. Löysin pojalle bodyja, yökkäreitä ja ensi syksyksi kengät. Olen ihan surkea ostamaan pitkällä tähtäimellä valmiiksi pojan vaatteita, koska en oikein osaa arvioida hänen kasvunopeuttaan. Nyt kuitenkin löysin -60% alennuksesta Vikingin Gore-tex kengät koossa 20 ja hyvällä tuurilla ne voisi olla täydelliset ensi syksynä. Hinta ei ainakaan päätä huimannut, alennusten jälkeen maksettavaa jäi 25€. Illalla kävin vielä koiran kanssa lenkillä ja mies sen jälkeen juoksulenkillä, sitten olikin jo aika katsoa Selviytyjät ja siirtyä unten maille.

Sellainen oli meidän viime viikko, tällä viikolla taas aivan eri jutut. Touhua siis riitti kivasti ja ei ollut ainakaan tylsää. Miten teidän päivät kotona lasten kanssa sujuu, saatteko ajan kulumaan helposti?

2 kommenttia

  1. Voih, kaiholla kuuntelen tuota teidän aamua. Nukutte kymmeneen 😍 meillä herätään joka aamu 5:40-6:00!! Päivät tuntuvat välillä tosi pitkiltä lapsen kanssa, jos miehellä on myöhään töitä. Onneksi pienillekin lapsille on tarjolla kerhoja, joissa aika kuluu kuin siivillä ja pieni saa muutakin virikettä kuin äidin leikit. Usein unikin maistuu paremmin, kun on päivällä kerhoiltu. Aina ei energia riitä kodin puunaamiseen miehen ollessa töissä, joten usein kotihommat jää illaksi tai viikonloppuun.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo aamulla myöhään nukkuminen on kyllä sellaista luksusta, minkä en ajatellut vauvan kanssa olevan mahdollista! Meillä on siis käynyt super hyvä tuuri vauvan unenlahjojen suhteen, yöheräilyjä ei ole ollut viimeiseen puoleen vuoteen juuri lainkaan ja poika nukkuu sen 10-12h per yö. En tiedä miten kykenisin heräämään joka aamu ennen kuutta, vaikkakin toisaalta ihminen pystyy ihme asioihin, kun ei ole vaihtoehtoja. :)

      Kerhot on kyllä hyvää ajanvietettä, että saa päiviin vaihtelua ja lapselle ikäistänsä seuraa. Muutamankin tunnin leikkihetki tuntuu olevan näille pienille ihmisille melkoa rankkaa puuhaa ja tosiaan sitten uni maistuukin taas tavallista paremmin.

      Tsemppiä aamuheräämisiin, toivotaan että unet pitenevät jossain vaiheessa myös teillä. :) -Tanja

      Poista

Kiitos kun jätät kommentin! Puhelimen Safari-selaimen kautta on ollut ongelmia Googletilin kautta kirjautumisessa ja kommenttien lähettämisessä. Ongelma ratkeaa, kun poistat puhelimen Safari asetuksista täpän kohdasta " Estä seuranta sivustojen välillä". Käytäthän jotain muuta selainta, mikäli googletilille kirjautuminen ei Safarin kautta onnistu.