Meillä juodaan korviketta!


Vähän reilu kahdeksan kuukauden imetyksen jälkeen meillä siirryttiin korvikkeisiin. Maaliskuun alussa kirjoitin postauksen nimeltä Imetyksen 210 päivää, jossa kävin läpi meidän imetystaivalta. Tuolloin en vielä osannut lainkaan sanoa, milloin tulen imetyksen lopettamaan ja silloin ajatus tuntui vielä kovin haikealta ja kaukaiseltakin.

Meillä siis oltiin täysimetyksellä neljän kuukauden ikään asti, jonka jälkeen aloitimme kiinteiden maistelut. Puolen vuoden iässä kiinteitä meni jo suht reilusti ja tuntui, että imetys meinasi välillä jäädä kiinteiden jalkoihin ja ajoittain oli jopa haasteellista saada imetettyä tarpeeksi monta kertaa päivän aikana. Kuuden kuukauden neuvolassa sovimme, että otamme hieman takapakkia kiinteiden lisäämisen suhteen, että pystyisin imettämään ainakin maaliskuun puolessa välissä olleen Thaimaan matkan ajan.

Thaimaan matkan jälkeen imetyskerrat vähenivät ja yritin pikku hiljaa totuttaa poikaa korvikkeen  makuun. Vauva oli neljän kuukauden ikäisenä ensimmäisen kerran maistanut korvikkeita ja hän ei ole oikein suostunut niitä tähän asti syömään. Joskus oikein kovassa nälässä korvike on saattanut upota, muuten korvikepullon antaminen on aiheuttanut irvistelyjä, pään pois kääntämistä ja maidon sylkemistä. Pikku hiljaa korvike alkoi kuitenkin upota, kun annoin sitä kylmänä ruokailujen yhteydessä. Viikon verran totuteltiin pienillä määrillä kylmää maitoa, kunnes yhtenä päivänä poika oli illan isänsä kanssa kotona ja vihdoin iltamaitona kelpasi reilu annos lämmitettyä korviketta. Sen illan myötä imetys jäi ja vuotiaaksi asti tarjoamme pojalle korviketta, kunnes siirrymme lehmänmaitoon.


Miksi sitten tässä vaiheessa halusin siirtyä korvikkeisiin, kun vuoden ikään ei olisi enää ollut kovin pitkä aika? Olen lähes koko kahdeksan kuukautta kestäneet imetyksen ajan stressannut maidon riittävyyden suhteen. Oman kokemukseni mukaan maidon tuotantoni on ollut koko ajan melko niukkaa, vaikka poika sillä onkin kasvanut ja pysynyt tyytyväisenä. Puolen vuoden iässä aloin kiinnittää huomiota vähäisiin pissavaippoihin ja huoli maidon riittävyydestä sen kuin kasvoi. Olin päättänyt, että yritän lopettaa imetyksen Thaimaan matkan jälkeen, jotta näkisin millainen vaikutus korvikkeisiin siirtymisellä on pissavaippojen määrän sekä painonkehityksen suhteen. Lisäpontta rinnalta vierottamiselle sain viime neuvolakäynniltä, kun pojan paino oli noussut vain hieman reilu 300g kahdessa kuukaudessa. Olen lähes varma siitä, että hitaaseen painonkehitykseen vaikuttaa niukat maitoannokset ja onkin mielenkiintoista nähdä, onko korvikkeeseen siirtymisellä miten vaikutusta kasvun suhteen.


Nyt on mennyt vajaa kaksi viikkoa imetyksen lopettamisesta ja olen yllättynyt kuinka helposti korvikkeisiin siirtyminen loppujen lopuksi kävi. Minusta tuntuu, että olen itse hieman haikaillut imetyksen perään, kun taas poika on ollut tyytyväinen muutokseen. Pissavaippojen määrä on varmasti tuplautunut aikaisemmasta, mikä on kyllä aika huima määrä! Joskus täysimetyksen aikaan pissavaippojen määrä on ollut viimeksi vastaavalla tasolla, eli aika monta kuukautta on menty niukemmalla maitomäärällä. Pojalla on ollut hieman hankaluuksia itse tunnistaa sopiva maitomäärä ja hän helposti syö pullosta yli tarpeensa. Muutaman kerran hän onkin pulauttanut aikamoiset maitoannokset sänkyynsä, kun on vahingossa syönyt aivan liian paljon kerralla. Meillä siis touteutetaan neuvolan ohjeistusta ja poika saa syödä joka ruokailulla niin paljon, mitä hän itse haluaa. Näin lapsi kuulemma oppii itse tunnistamaan nälän ja täyden olon tunteensa ja hänen pitäisi oppia syömään sen mukaisesti.

Oma mieli on ainakin rauhoittunut korvikkeisiin siirtymisen jälkeen. Jos maitoa olisi tullut riittävästi, niin olisin varmasti vielä jatkanut imetystä jonkin aikaa, mutta ei tämäkään huonolta ratkaisulta tunnu. Etukäteen olin asettanut itselleni tavoitteeksi neljän kuukauden täysimetyksen ja se toteutui hienosti. Kahdeksankin kuukautta imetystä on melko pitkä aika ja uskon, että poika on ainakin saanut kaikki imetyksen tuomat hyödyt, mitä hän nyt vaan voisi saada. Voin siis taputtaa itseäni olalle, hyvä minä! Mielenkiinnolla odotan kesäkuussa olevaa 10kk painokontrollia, toivon kovasti, että korvikkeisiin siirtyminen myös kasvattaisi pojan painoa tai ainakin tasottaisi viime kerran painokäyrän notkahdusta.

Ei kommentteja

Kiitos kun jätät kommentin! Puhelimen Safari-selaimen kautta on ollut ongelmia Googletilin kautta kirjautumisessa ja kommenttien lähettämisessä. Ongelma ratkeaa, kun poistat puhelimen Safari asetuksista täpän kohdasta " Estä seuranta sivustojen välillä". Käytäthän jotain muuta selainta, mikäli googletilille kirjautuminen ei Safarin kautta onnistu.